Apua haetaan nyt verkosta
Apua hakeneiden määrä ei enää viime vuonna kasvanut merkittävästi, mutta pysyi kuitenkin ennätyskorkealla tasolla. Perheet ovat hakeneet apua moninkertaisesti korona-aikana. Erityisesti matalan kynnyksen avopalvelujen ja chattien kysyntä on kasvanut.
Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten palveluista apua hakevien määrä kasvoi korona-aikana reilusta 17 000 yli 23 000 asiakkuuteen vuodessa. Apua hakevien lasten asiakkuusmäärä kasvoi tuhannella. Nyt kasvu näyttää tasaantuneen. Perheiden avuntarve pysyy kuitenkin edelleen suurena, sillä palvelujen tarjonta ja niihin pääsy on ollut epidemian vuoksi vaikeampaa. Monessa perheessä ongelmat ovat pitkittyneet ja sitä myötä myös vaikeutuneet.
Keskusteluavun tarve kasvoi
Chat-avun suosio jatkui myös viime vuonna. Liitto lisäsi heti koronan alkuaikoina roimasti chat-avun määrää, koska ennakoitiin, että tilanne saattaa jumittaa perheet kotiin.
Ensimmäisenä koronavuonna 2020 chateista haettiin apua 5 000 kertaa, mikä on noin viisinkertainen määrä vuoteen 2019 verrattuna. Viime vuoden tilastot osoittavat samaa suuruusluokkaa.
Chat-avun suosio jatkui myös viime vuonna.
Chatista on haettu apua kodin kireään ilmapiiriin, eroon liittyviin asioihin sekä lähisuhdeväkivaltaongelmiin ja vanhemmuuden haasteisiin. Keskusteluavun tarpeellisuutta kuvastaa myös se, että päihteitä käyttävien äitien nettiryhmään oli ennätysmäärä osallistujia viime vuonna.
– Korona-aika ja kotiin eristäytyminen ovat tehneet sen, että tietoa ja tukea haetaan netistä enemmän kuin koskaan. Uskon, että myös ryhmän antama vertaistuki ja mahdollisuus kohdata muita samassa tilanteessa olevia on nyt jotain sellaista, mihin ihmisillä on tarve. Etäyhteyksistä on tullut luonteva osa monen arkea, mikä on ehkä madaltanut kynnystä osallistua nettiryhmään, sanoo asiantuntija Maria Hohenthal.
Yli puolet pienten lasten vanhemmista pohti eroa
Koronatilanteen pitkittyminen näkyy vanhempien eroavun hakemisen kasvuna. Apua hakeneiden määrä kasvoi kolmanneksella. Perheiden huoli omasta jaksamisesta näkyy erityisesti Apua eroon -chatissä, joissa keskustelujen määrä kolminkertaistui. Yleisimmin vanhemmat ovat hakeneet apua vuorovaikutuksen pulmiin ja jatkuvaan riitelyyn tai lasten asioista sopimiseen.
Liiton, Parisuhdekeskus Katajan ja Väestöliiton tekemän kyselyn mukaan yli puolet pienten lasten vanhemmista on korona-aikana miettinyt eroamista. Erityisesti pienten lasten vanhempia kuormittavat vähäinen yhteinen aika ja yksinäisyys. Kolmasosa kokee myös jääneensä ilman tarvitsemaansa tukea parisuhdepulmiinsa.
Yli puolet pienten lasten vanhemmista on
miettinyt eroamista korona-aikana.
– Palvelut näyttävät edelleen olevan vaikeasti saavutettavia tai niistä ei ole riittävästi tietoa. Parisuhdepuheen ylläpitäminen ja vanhempien rohkaiseminen tuen pariin on kaikkien perheitä kohtaavien ammattilaisten vastuulla. Parisuhteen voinnista ja tuen tarpeesta eron jälkeen tulisi kysyä palveluissa, joissa perheitä kohdataan; paitsi neuvolassa, myös muualla terveydenhuollossa, perheneuvolassa, perheiden kohtaamispaikoissa ja päiväkodeissakin, sanoo kehittämispäällikkö Jussi Pulli.
Avopalvelut auttoivat väkivaltaa kokeneita ja käyttäneitä
Korona-epidemia on lisännyt kotona tapahtuvaa väkivaltaa. Poliisin kotihälytysten määrän kasvu kertoo, että tilanteet kotona ovat kärjistyneet väkivaltaisiksi ja perheillä on vaikeuksia selviytyä.
Lähisuhdeväkivaltaan apua hakeneita oli ensimmäisenä koronavuotena 11 500, joka on liiton historian ennätys. Viime vuonna määrä pysyi samalla tasolla. Avun hakeminen näkyi erityisesti avopalveluissa, joista haetaan apua silloin, kun ei voi tai tarvitse mennä turvakotiin.
Yhdistysten väkivaltatyön avopalveluista apua hakevien määrä on kasvanut korona-aikana lähes tuhannella henkilöllä. Turvakodit ovat auttaneet normaaliin tapaan myös korona-aikana, mutta tartunnan pelko vaikutti niihin hakeutumiseen väliaikaisesti.
Neljännes väkivaltatyön avopalveluiden käyttäjistä on väkivallan tekijöitä. Tekijöiden auttaminen on erityisen tärkeää, jotta väkivalta saadaan loppumaan.
– Omasta käytöksestä vastuun ottaminen auttaa koko perhettä. Julkinen puhe lähisuhdeväkivallasta on lisääntynyt ja se helpottaa myös tekijöiden avun hakemista, sanoo perhe- ja lähisuhdeväkivallan asiantuntija Jaana Autto.
Vauvaperheiden chatistä apua vanhemmille
Koronaepidemia on heikentänyt erityisesti vauvaperheiden jaksamista. Liiton vauvaperheiden auttamistyön koronavuoden kokemukset kertovat, että vauvaperheet ovat jääneet liian yksin pulmiensa kanssa. Liitto arvioi, että äideistä noin neljäsosa on kokenut koronaepidemian vähentäneen jaksamistaan.
Vauvaa odottaville ja vauvan saaneille perheille poikkeusolot ovat tarkoittaneet yksinäisyyttä elämäntilanteessa, jossa läheisten ja toisten vanhempien tuki on erittäin merkityksellistä. Vauvaa odottavat vanhemmat eivät ole päässeet tapaamaan riittävästi omia vanhempiaan, tulevia vauvan isovanhempia, eivätkä toisia samassa elämäntilanteessa olevia perheitä. Vanhemmat ovat kertoneet uupumuksesta, loputtomasta univelasta ja yksinäisyydestä.
Vauvaperheet ovat jääneet liian yksin pulmiensa kanssa.
Myös lakisääteisiä palveluita, kuten neuvolakäyntejä ja perhevalmennusta, on supistettu ja on voinut tulla pitkiä välejä siihen, että kukaan ammattilainen on tavannut perhettä. Perheen hätä ja huoli on voinut jäädä piiloon. Korona aiheuttaa sen, että varsinkin niillä alueilla, joilla rajoitukset ovat tiukimmat, vauvojen vanhemmat ovat todella yksin vastuussa uudesta elämästä.
– Toisenlaisiakin merkkejä on, sillä vauvan vanhemmat ovat myös hakeneet itse aiempaa aktiivisemmin apua. Vuoden ajan palvellut Vauvaperheiden chat on auttanut noin 90 vanhempaa kuukaudessa, kertoo Vaativan vauvatyön kehittämispäällikkö Hanna Sellergren.
Päihteitä käyttävien äitien kuntoutukseen pääsy romahti
Liiton arvion mukaan odottaville ja vauvaperheille tärkeiden neuvoloiden resurssit eivät riitä. Työntekijät vaihtuvat tiuhaan ja turvallisen, tutun neuvolan terveydenhoitajan tuki jää liian usein odottavalta ja vauvaperheeltä saamatta.
Korona-aika on merkinnyt pahimmillaan jopa sitä, että odottavien perheiden neuvolakäynneistä ja synnytysvalmennuksista on jouduttu kunnissa tinkimään. Pienten lasten määräaikaistarkastuksista on tingitty tai niitä on tehty erittäin lyhyinä videotapaamisina, jolloin terveydenhoitaja ei ole nähnyt lasta ollenkaan ja lapsen tilanteen arvio on perustunut vain vanhemman kertomaan.
– Tämä on näkynyt siinä, että päihteitä käyttävien äitien kuntoutukseen pääsy on laskenut romahdusmaisesti. Joillain paikkakunnilla Pidä kiinni –ensikotien kuntoutuspaikoista on ollut ajoittain käytössä vain puolet. Huolestuttavinta on, että juuri odotusaikana päihteitä käyttävien äitien pääsy kuntoutukseen on vaikeutunut eniten. Tämä on ristiriidassa korona-aikana lisääntyneen huumeiden käytön kanssa, sanoo pääsihteeri Riitta Särkelä.
Ensi- ja turvakotien liiton tarjoama apu tuottaa tulosta
Liitto julkaisi viime vuoden lopulla laajan selvityksen auttamisen tuloksista. Vaikeassa elämäntilanteessa saadulla avulla on merkitys ihmisen kokemaan hyvinvointiin, toimintakykyyn ja sosiaalisiin suhteisiin. Pääsääntöisesti asiakkaiden antamat arviot hyvinvoinnistaan viidellä eri mittausulottuvuudella paranivat palvelun ja tuen saamisen aikana.
Mitattuja tuloksia avun vaikuttavuudesta tarvitaan myös jatkossa, jotta palveluja ja auttamistyötä pystytään kehittämään entistä paremmin vastaamaan apua tarvitsevien muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi on tärkeää, että pystytään kertomaan järjestöjen tärkeästä merkityksestä ja tuloksekkaasta auttamistyöstä, kun toimintaympäristö on hyvinvointialueita rakennettaessa isossa muutoksessa.
