Vapaaehtoisena mieskaverina Tampereella
Olen Timo ja työskentelen toimitusjohtajana lemmikkieläinalalla. Lähdin mukaan Mieskaveritoimintaan siihen liittyvän mainonnan innoittamana. Minulla ei ole omia lapsia, ja tutustuttuani toimintaan tarkemmin koin sen hyvin tärkeäksi. Koen tärkeäksi sen, jos voin osaltani tuoda sisältöä ja uusia ihmissuhteita pikkukaverin elämään. Myös yhteinen tekeminen lapsen kanssa on mukavaa ja antoisaa. Aloituskurssin ja perehdytyksen jälkeen kävimme toiminnanohjaajan kanssa läpi toiveitani pikkukaverin suhteen. Tavattuani pikkukaverin ja hänen äitinsä, yhteinen tekeminen lapsen kanssa lähtikin luontevasti käyntiin. Nyt kaveritoimintaa on kestänyt muutaman vuoden.
Kun yhteinen sävel on syntynyt, kaveruus kestää, vaikka tapaamisia ei olisikaan välillä niin usein
On ollut erityisen hienoa nähdä, kuinka pikkukaveri pääsee tekemään asioita, jotka ehkä muuten jäisivät kokematta. Yllätyin positiivisesti siitä, kuinka luonnolliseksi yhteinen tekemisemme on muodostunut heti alusta alkaen. Meillä on ollut hyvä yhteisymmärrys, ja yhteinen sävel löytyi nopeasti. Ainoa harmi on, että kiireisen työni vuoksi en aina pysty näkemään pikkukaveria niin usein kuin haluaisin. Silti jokainen tapaaminen on ollut erittäin merkityksellinen ja toiminta on antanut minulle valtavasti.
Tärkeintä ei ole itse tekeminen, vaan yhdessäolo
Olen ollut erityisen iloinen siitä, kuinka pienistä asioista hauskat tekemiset voivat syntyä. Joskus yksinkertainen kisan järjestäminen siitä, kumpi saa heitettyä isomman kiven järveen tai poljettua pyörällä lujempaa, on tuonut meille molemmille enemmän iloa kuin huvipuistoretket tai muut suuremmat aktiviteetit. Nämä hetket ovat osoittaneet, että lapselle tärkeintä on läsnäolo ja yhdessä vietetty aika.