Kansalaistoiminta Kokemusasiantuntijuus Lähisuhdeväkivalta

Ihmisoikeustoimija: Lapsen oikeuksien tilanne huolestuttaa

Ihmisoikeustoimija Emili Osara lähestyi kansanedustajia lapsen oikeuksien puolesta. Emiliä lapsen oikeuksien tilanne Suomessa huolestuttaa ja hän halusi tehdä asian puolesta jotain.

Työssäni valmentajana tulee toistuvasti eteeni tilanteita, jossa henkilö on paennut väkivaltaista puolisoaan pakoon lasten kanssa, ja sen jälkeen on alkanut eron jälkeinen vaino. Vaino pitää tyypillisesti sisällään esimerkiksi seuraamista ja toisen vanhemman mustamaalaamista lähipiirissä, yhteisille lapsille ja viranomaisille. Vaino voi myös ilmetä jatkuvina yhteydenottoina, mikä ylläpitää uhrin pelkotilaa. Henkinen väkivalta jatkuu ja usein myös pahenee eron jälkeen: lapset joutuvat usein välikappaleiksi eikä lapsen oikeuksia ja mielipidettä huomioida. Asenteissa ja ymmärryksessä väkivallan laajuutta ja vainoa kohtaan on valtavia puutteita. Lapsen oikeudet eivät toteudu.

Lasten oikeudet ovat vaakalaudalla huoltoriidoissa

Yksi esimerkki tästä on elatuskiistat ja taloudellinen väkivalta. Ex-puoliso voi esimerkiksi vitkutella tarkoituksella kuukausia, joskus vuosiakin esimerkiksi taloustietojen toimittamista tai vaikka istuntopäivien sopimista. Tällä välin lapset saattavat jopa nähdä nälkää tai joutua lopettamaan harrastuksensa, kun ei ole varaa harrastusmaksuihin.

Lasten mielipiteen huomioonottaminen esimerkiksi huoltoriidoissa voi vaarantua valheellisten mustamaalaussyytösten vuoksi. Tässä sopassa viranomaisten on vaikea tietää, kuka puhuu totta ja kuka ei, eikä ole tarpeeksi aikaa ja resursseja oikeasti katsoa perheen tilannetta. Lisäksi esimerkiksi lastensuojelu ei ota kantaa tapaamisasioihin ja perheet jäävät yksin, kun on huoltoriita meneillään. Lasten pelkoa normalisoidaan eroriidoissa, vaikka juurisyihin olisi tarpeen pureutua. Lapset tarvitsevat turvaa ja uhrit suojelua ja pitkäkestoista apua. Monesti apu on hyvin lyhytkestoista ja rajoittuu esimerkiksi 5 kertaan, kun väkivallan uhri on voinut olla väkivaltaisessa suhteessa monia vuosia tai vuosikymmeniä ja eron jälkeinen vainokin on voinut kestää monta vuotta. Tällöin lyhytkestoinen apu ei riitä.

Kansanedustajat jakavat huolen lapsen oikeuksien tilanteesta

Lähestyin kansanedustajia lasten oikeuksien puutteiden takia. Kerroin epäkohdista ja eron jälkeisestä vainosta sekä myös ratkaisuehdotuksista keskusteltuani monen väkivaltatyön ammattilaisen ja uhrien kanssa. Pakottavan kontrollin kriminalisointi olisi välttämätöntä. Vainomääritelmään pitäisi saada omana kohtanaan huoltovaino sekä taloudellinen vaino. Lasten mielipide tulisi aina ottaa huomioon, erityisesti kun on väkivaltaepäily tai todisteita väkivallasta. Selvitykset tulisi tehdä terveydenhuollon ammattilaisen (kuten lääkärin tai psykologin) toimesta, jotta vältytään vääriltä tulkinnoilta. Väkivaltatietämys ja ymmärrys traumoista tulisi olla pohjana lasten kuulemiselle.

Yllätyin postitiivisesti, miten paljon sain vastauksia eduskunnasta, yli 15 % vastasi kiittäen ja moni lupasi viedä asiaa eteenpäin. Tuntui, että huoleni lapsen oikeuksien tilanteesta jaettiin. Minua kehotettiin lähettämään viestiä eteenpäin myös Sosiaali- ja terveysministeriöön lastenhuoltolakia uudistaville virkamiehille sekä useampaan eduskunnan valiokuntaan. Kansanedustaja Karoliina Partanen kertoi tehneensä lakialoitteen lasten paremmasta suojaamisesta tilanteissa, joissa kaltoinkohtelijana on oma vanhempi tai muu lähivanhempi. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso kertoi tämän hallituskauden lastensuojelulainsäädännön uudistuksesta ja Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämästä hallitusohjelman mukaisesta Hyvän työn ohjelmasta. Ohjelma sisältää sekä pitkän että lyhyen aikavälin toimenpiteitä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpulan helpottamiseksi.

Toimin Muutos- ja stressinhallintavalmentajana ja työssäni valmennan väkivaltaa kohdanneita henkilöitä, joista osa on eron jälkeisen vainon uhreja. Ihmisoikeustyötä olen tehnyt vapaaehtoisena ja työssäni yli 20 vuotta esimerkiksi YK-järjestöissä ja Suomen Unicefissa. Lapsen oikeudet ovat olleet aina sydäntäni lähellä.

Paljon on tehtävää ja talkoisiin on tärkeä saada mahdollisimman paljon ihmisiä mukaan, jotta lapsen oikeudet toteutuisivat Suomessa paremmin.

Emili Osara
Ihmisoikeusasiantuntija, Muutos- ja stressinhallintavalmentaja, KTM