Korona mullisti avun hakemisen
Ensi- ja turvakotien liiton chatista apua hakevien määrä nelinkertaistui ja avopalvelujen käyttö kasvoi merkittävästi. Eniten apua haettiin kotona tapahtuvan väkivallan sekä eroon liittyvien tilanteiden vuoksi.
Avun hakeminen kaikkiaan kasvoi korona-aikana. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten palveluissa asiakkuuksia oli viime vuonna vielä epävirallisen tilaston mukaan 17 800. Se on 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Aluksi kasvokkain tarjottavan avun käyttö väheni jonkin verran. Esimerkiksi turvakodeissa oli keväällä paikoitellen hiljaista. Ympärivuorokautiseen apuun ei kevään koronatilanteessa lähdetty samalla tavalla kuin tavallisena arkena. Ensikotien käyttö on ollut laskusuhdanteessa jo pitkään, joten koronan vaikutusta siihen on vaikea arvioida. Erityisesti avun saaminen odotusaikana Pidä kiinni – ja ensikotikuntoutuksesta edellyttää lisää yhteistyötä lähettävien tahojen kanssa. Keväällä apua haettiin avopalveluista ja chatista.
Avopalvelujen ja chattien käyttäjämäärät kasvoivat
Merkittävintä kasvu on ollut joissain avopalveluissa. Väkivaltatyön avopalveluista haki apua yli 4900 ihmistä, noin viidennes enemmän kuin vuotta aiemmin. Samoin eroaville vanhemmille apua tarjoavista avopalveluista haki apua entistä useampi, nyt yli 800 ihmistä.
Eniten lisääntyi avunhaku chatissa. Sieltä haettiin apua yli 5000 kertaa, kun vuonna 2019 luku oli hieman yli tuhat. Liiton strategisella päätöksenteolla oli merkitystä, sillä chatin aukioloa ja vastaajien määrää lisättiin systemaattisesti heti korona-ajan alusta alkaen. Apua haettiin chatista erityisesti silloin, kun tilanne kotona oli muuttunut kireäksi tai uhkaavaksi. Useammassa kuin joka kolmannessa chat-keskustelussa apua on haettu kotona tapahtuvaan väkivaltaan. Suurin osa apua hakevista on nuoria naisia, joilla on pieniä lapsia.
– Chatin merkitystä alleviivaa, että monet kertoivat hakevansa apua ensimmäistä kertaa, eivätkä olisi tehneet sitä missään muualla kuin chatissa. Keskustelijoista noin kymmenesosan tilanne oli niin vakava, että he saivat ohjeen hakeutua turvaan ja apua sen tekemiseen.
– Suurin osa apua hakevista kertoi keskustelun helpottaneen oloa ja että he ovat saaneet tilanteeseensa apua, sanoo chattien koordinoinnista vastaava, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija Tuulia Kovanen Ensi- ja turvakotien liitosta.
Lapsille ja nuorille apua chatissa
Syyskuussa liitto avasi vanhempien eroa, riitelyä ja kotona tapahtuvaa väkivaltaa käsittelevän chatin alaikäisille lapsille ja nuorille. Syksyn aikana apua haki noin 400 lasta. Heidän huolenaan olivat vanhempien ero, oma seurustelusuhde tai turvattomuus ja väkivalta kotona.
Chat osoittautui toimivaksi tavaksi auttaa lapsia ja nuoria. Chattien aukioloaikoja lisättiin loppuvuodesta. Ensi- ja turvakotien liiton chattien vahvuus on, että samat työntekijät auttavat myös kasvokkain paikallisissa jäsenyhdistyksissä ja voivat ohjata suoraan apuun jo nimettömässä keskustelussa. Chateissa on vastaajina yhteensä 70 jäsenyhdistysten työntekijää.
Avun tarve kasvaa entisestään
Korona-ajan pitkittyessä myös perheiden avun tarve kasvaa. Viime vuoden lopulla Poliisihallituksen tilastojen mukaan kotihälytyksiä oli arviolta neljännes enemmän kuin vuotta aiemmin. Taustalla oli päihteet ja erityisesti lisääntynyt alkoholin käyttö. Myös turhautuminen ja epävarmuus muun muassa oman työn jatkumisesta lisäsivät poliisin mukaan häiriökäyttäytymistä.
Tällä oli suora vaikutus perheisiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi, että tukea tarvitsevien perheiden määrä on kasvanut äitiys- ja lastenneuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä lapsiperheiden sosiaalipalveluissa ja lastensuojelussa. THL:n arvion mukaan lasten ja nuorten sekä perheiden perustason palvelujen saatavuutta on heikennetty samanaikaisesti, kun tuen tarpeet ovat kasvaneet.
Ensi- ja turvakotien liiton toukokuussa perheille tekemän kyselyn mukaan lapsiperheet hyötyvät järjestöjen tarjoamasta matalan kynnyksen avusta. Lapsiperheet toivovat keskusteluapua ja mahdollisuutta purkaa huolia ja ahdistusta. Kovasti kaivattiin kotipalvelua ja perhetyötä, jotka ovat olleet osassa kunnissa tauolla koronan aikana. Vastaajat kertoivat, että tarve olisi ollut tavallista suurempi ja pettymys oli suuri avun loppumiseen.
− Kunnissa tulee selkeästi vahvistaa neuvoloiden, perhetyön ja lastensuojelun resursseja, jotta ne pystyvät vastaamaan kasvaviin lasten ja lapsiperheiden tarpeisiin. Nyt on erityisen järkevää ja tarpeellista tiivistää kuntien ja järjestöjen yhteistyötä. Yhdessä on helpompi muodostaa selkeämpi tilannekuva perheiden tarpeista ja yhdistää voimat pulmien ratkaisemiseksi, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä.
