Vauvaperheet

Kun raha stressaa raskausaikana 

Raskausajan rahahuolet vievät huomion ja voivat aiheuttaa valtavan stressin. Eveliina maksoi äitiyspäivärahasta vuokraa ja muita menoja ja sinnitteli kaalikeitolla ja -laatikolla. Rahaa mihinkään uuteen vauvaa varten ei ollut. Tieto tuista, joita olisi voinut saada, ja apu budjetin teossa olisi ollut tarpeen. 

Huoli toimeentulosta, jatkuva niukkuus tai suoranainen köyhyys aiheuttavat pitkään jatkuvaa kuormitusta.  Vauvaan rahahuolet vaikuttavat jo raskausaikana ja syntymän jälkeen vanhempien kautta.

Stressin tarkoitus on auttaa selviämään uhkaavista tai yllättävistä tilanteista, mutta pitkittyessään se muuttuu haitalliseksi ja saa elimistön yli- tai alivireystilaan. Stressi lisää sairastumisriskiä ja erilaisia oireita, kuten univaikeuksia, ärtymystä, ahdistusta ja masennusta.

Itsessään äidin odotusajan stressin vaikutus vauvaan on vähäinen, mutta jos paineinen tilanne perheessä jatkuu, vanhemman on vaikeampaa säädeIlä tunteitaan ja käyttäytymistään ja käsitellä tietoa. Vanhemmalla on silloin vähemmän voimia selviytyä muutenkin haastavasta vauvan vanhemmuudesta.

Valtava stressi

Köyhyys ja taloudelliset vaikeudet aiheuttavat usein häpeän tunnetta. Vaikeudet leimataan ihmisen omiksi ongelmiksi, vaikka köyhyys olisi esimerkiksi periytynyt tai taustalla olisi monisyisiä yhteiskunnallisia haasteita, kuten matalapalkkaisuus tai perustoimeentulon riittämättömyys.
Eveliina oli 19-vuotiaana juuri valmistunut matkailualalle ja saanut ensimmäisen työpaikan, kun hän huomasi olevansa raskaana. Töissä meni hyvin, mutta kun hän oli toimittanut työnantajalle neuvolan todistuksen raskaudesta, hänet irtisanottiin koeajan viimeisenä päivänä. Eveliina muutti yhteen lapsen isän kanssa. Isä oli työtön ja hänellä oli velkaa.

– Vuokrasopimus otettiin minun nimiini ja hoidin kaikki menot. Miehelläni oli raskauden aikana varmaan ainakin kymmenen työpaikkaa, mutta työsuhteet loppuivat nopeasti, mikä lisäsi painetta minulle.

Eveliina on kotoisin viisilapsisesta perheestä ja tottunut siihen, että rahaa on niukasti. Hän ei halunnut tuottaa vanhemmilleen pettymystä osoittamalla, ettei hallitse talouttaan, eikä siksi pyytänyt apua.

Kun rahasta on puute, arki ei suju. Menoista, veloista ja arjesta selviämiseen kuluu paljon voimia ja aikaa.
– Mieheni heitti puhelinlaskunsa suoraan laatikkoon, kun hän tiesi, ettei pysty kuitenkaan maksamaan sitä. Luottotiedot olivat jo menneet.
– Se kaikki kostautui minulle. Katsoin joskus sen laatikon ja laskuja oli tuhansien eurojen edestä. Se stressasi minua ihan sikana.

Vauvalle Eveliina ei pystynyt hankkimaan mitään uutena. Sukulaiset onneksi antoivat vaunut ja sängyn. Äitiyspakkauksessa oli vaatteita.

– Kiertelin kuitenkin vauvanvaateliikkeitä. Harmitti, että jos oli joku vaikka 10 euron body, en voinut ostaa sitäkään.  En tajunnut, että sosiaalitoimesta olisi voinut ehkä saada tukea vauvan tarvikkeisiin.

Ostokset jäivät kassahihnalle

Eveliina sinnitteli parisuhteessa vauvan syntymän yli. Hän asui hetken vanhemmillaan ja pääsi sitten ensikotiin. Siellä sai syödä mahansa täyteen.

– Olin syönyt kotona usein kaalilaatikkoa ja kaalikeittoa. Kaalikeitto saattoi palaa pohjaan, kun vauva itki, enkä sitten syönyt mitään. Laihduin tosi paljon. Enskassa oli neljä kertaa päivässä ruokaa ja illalla sai ottaa kaapista lisää, jos halusi.

Mitä vaikeampaa menoista selviäminen on, sen suurempaa turvattomuutta ja stressiä raha-asiat aiheuttavat ja sitä suurempi on vaikutus lapsiin. Haasteet korostuvat, kun perheessä on vain yksi vanhempi. Eveliinakin yritti pitää huolta ensisijaisesti lapsistaan, mutta niukasta syömisestä seurasi muun muassa se, että maidontulo tyrehtyi.

Taloudellinen tilanne vielä paheni, kun hän sai toisen lapsen ja jäi yksin heidän kanssaan.
– Monesti jäi ruoat kassahihnalle, kun maksutapahtuma oli hylätty. Kaupassakäynti oli kauheaa, kun piti laskimen kanssa kulkea, ettei loppusumma mene yli siitä, mihin oli varaa.

Hiukan hienovaraisempaa suhtautumista hän olisi toivonut kaupoilta silloin, kun halusi maksaa diakonian maksusitoumuksella. Kassat huutelivat toisilleen kyselläkseen, käyvätkö sitoumukset, ja jonossa olevat ihmiset tuijottivat.

Kylään tulevilta Eveliina pyysi kukkien sijaan vaippapakettia.

Nyt työssäkäyvänä ja omillaan toimeentulevana häntä huolettaa, miten moni vauvaa odottava nettikeskustelija vaikuttaa siltä, että tietää yhtä vähän oman talouden suunnittelusta kuin hän nuorempana tiesi.

– En tehnyt mitään budjettia, en laskenut mitään. Olisin varmaan tarvinnut apua siihen.

Raha-asiat puheeksi ensikodissa

Raha-asioiden hallinta ja talousasioista puhuminen on osoittautunut tärkeäksi myös ensi- ja turvakodeissa. Naisten asunnottomuuden syihin pureutuvassa hankkeessa on huomattu, että talous on tabu, josta äidit eivät mielellään puhu, mutta joka vaikuttaa suoraan pärjäämiseen kuntoutuksen jälkeen.

Jos talousasiat eivät ole hallinnassa, on suurempi riski, että nainen jää ensikodin jälkeen ilman asuntoa. Jos vuokria on jäänyt rästiin, asuntoa on vaikea saada. Viime vuosina päihteitä käyttävien äitien kuntoutukseen erikoistuneiden Pidä Kiinni –ensikotien asiakkaista reilu neljäsosa on ollut asunnottomia kuntoutukseen tullessaan.

Talousasioiden puheeksi ottaminen asiakkaiden kanssa ei ole helppoa, sillä niiden sotkeentumiseen liittyy usein valtavasti häpeää. Varsinkin silloin, kun äiti kokee olevansa itse syyllinen tilanteeseen. Toisinaan velat on aiheuttanut joku muu lähipiiristä, kuten kumppani tai oma vanhempi. Raha-asioihin saattaa liittyä traumaattisia muistoja tai taloudellista väkivaltaa jo omasta lapsuudesta ja nyt häpeä jatkuu.

Työntekijän on tärkeä olla tietoinen siitä, miten toimia, jotta asiakkaasta tuntuisi turvalliselta puhua rahasta. Kaikkia talous- ja velka-asioita ei ole realistista saada kuntoon asiakkuuden aikana, mutta tärkeintä olisi saada velkojen kasvaminen pysäytettyä ja maksusuunnitelma tehtyä.

Eveliinan nimi on vaihdettu hänen yksityisyytensä suojaamiseksi. Eveliinan henkilöllisyys on toimituksen tiedossa. 

Naiset vailla vakituista asuntoa oli kolmivuotisen (2018-2020) yhteishanke,  jota rahoitti  STEA ja sen koordinaattorina toimii Y-Säätiö. Ensi – ja turvakotien liiton lisäksi mukana olevat osahanketoimijat ovat: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Helsingin ensikoti ry, Turun ensi- ja turvakoti ry, Sininauhasäätiö, EJY ry, A-klinikkasäätiö sekä Vailla vakinaista asuntoa ry.

Katso myös:
https://ensijaturvakotienliitto.fi/vauvaperhe/raskausaika/perheen-talous-ja-vauva/
https://www.penno.fi/ -sovellus
https://www.infofinland.fi/fi/elama-suomessa/ongelmatilanteet/taloudelliset-ongelmat