Kun rahat eivät riitä edes vauvan ruokaan ja vaatteisiin
Yhä useampi lapsiperhe elää tilanteessa, jossa rahat eivät riitä arjen välttämättömyyksiin.
Hallituksen leikkaukset lisäävät lapsiperheköyhyyttä ja iskevät erityisesti vauvaperheisiin, niihin, jotka tarvitsisivat eniten turvaa, tukea ja arjen hyvinvointia.
Vauvaperheiden arki kiristyy entisestään hallituksen leikkausten myötä. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on tuoreissa vaikutusarvioissaan laskenut, että hallituksen mittavat leikkaukset johtavat lapsiperheköyhyyteen aiemmin luultua enemmän. Uusien arvioiden mukaan leikkaukset pudottavat jopa 31 000 lasta köyhyysrajan alle
Köyhyyden vaikutukset vauvaikäisiin vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen
Lapsiperheköyhyys koskettaa myös monia vauvaperheitä. THL:n tutkimuksen mukaan lapsuudenaikainen köyhyys havaittiin sitä vakavammaksi, mitä nuorempana lapsi oli sitä kokenut ja mitä pidempään köyhyysjakso oli perheessä kestänyt. Vauvaperheaikainen köyhyys näkyykin lasten elämässä myöhemmin muita yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina.
Ensi- ja turvakotien liitto vauvojen tukena
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä vauvaperheitä kohdataan vauvaperheryhmissä, vauvaperheohjauksessa ja vauvaperheiden kohtaamispaikkatoiminnassa. Lisäksi vauvaperheitä kohdataan chateissa ja vapaaehtoisdoulatoiminnassa. Ensikodit tarjoavat intensiivistä tukea vauvaperheille vanhemmuuden ja elämänhallinnan haasteissa jo odotusaikana.
Keräsimme Ensi- ja turvakotien liiton vauvaperheiden kanssa työskenteleviltä lokakuussa 2025 näkemyksiä ja kokemuksia siitä, kuinka taloudelliset haasteet näkyvät heidän asiakasperheissään sekä siitä, mitä perheet ovat itse tilanteestaan kertoneet. Kyselyyn kerättiin kokemuksia Oulusta, Turusta ja Lahdesta. Kuvaukset arjen taloudellista paineista ja ahdingosta ovat karua luettavaa.
Vauvaperheiden kokemuksia taloudellisista paineista
Jäsenyhdistysten työntekijöiden mukaan monien asiakkaana olevien vauvaperheiden arkea varjostaa jatkuva rahahuoli. Kuukausitulot ovat pienet ja jokainen ostos on harkittava tarkkaan. Arjessa joudutaan miettimään päivittäin, mitä voidaan ostaa ja mistä täytyy luopua. Ruoka-avusta on tullut monille välttämättömyys. Seurakuntien ja muiden tahojen ruokajonot ovat osa viikoittaista rutiinia, vaikka vievätkin aikaa ja energiaa. Joskus vanhemmat joutuvat ottamaan vauvan mukaansa saadakseen ruokaa lapsiperheiden ruokajonosta. Jaetut tuotteet eivät kuitenkaan aina sovellu vauvalle.
Perheillä ei ole aina taitoja talouden hallintaan; raha kuluu heti kun sitä tulee, eikä se aina riitä välttämättömyyksiin. Joillakin perheillä on jo taustalla velkakierre, joka pahenee lainaamalla rahaa ystäviltä. tuttavilta tai pikavippejä ottamalla. Elämänhallinnan puutteet ja entiset velat ulosotossa kaventavat liikkumavaraa entisestään.
Rahan puute näkyy arjessa
Köyhyys näkyy konkreettisesti jokaisessa arjen valinnassa. Kun rahaa ei ole riittävästi, terveellinen ruoka jää kaupan hyllylle. Monet perheet kärsivät ravitsemuksen puutteista. Eräs äiti kertoi, ettei osta taaperolleen hedelmiä, koska ne ovat liian kalliita ja kalaa ei monessa perheessä ole koskaan pöydässä.
Joissain perheissä ei ole riittävästi rahaa vauvan vaippoihin, lääkkeisiin tai vaatteisiin. Vanhemmat voivat turvautuvat esimerkiksi Hopelta saatuihin lahjoituksiin, käytettyihin vaatteisiin ja tarvikkeisiin, mutta silti lapselta saattaa puuttua säänmukaisia vaatteita tai kengät eivät ole oikeaa kokoa.
Rahan puute ajaa joskus epätoivoisiin tekoihin: eräs äiti osti eläimelle tarkoitetun lääkkeen oman ihottumansa hoitoon, koska se oli halvempaa kuin lääkärin määräämä. Toisessa perheessä äiti haki kissalle ruokaa taloyhtiön roskahuoneesta, koska hänellä ei ollut varaa ostaa lemmikinruokaa kaupasta.
Monella perheellä ei ole varaa autoon ja bussikorttikin saattaa olla luksusta. Se voi estää vanhemman pääsyn esimerkiksi kuntoutukseen tai lapsen pääsyn harrastuksiin, varsinkin jos perhe elää syrjäseudulla. Asumisen kalleus ja luottotietojen menettäminen vaikeuttavat asunnon saamista, ja vuokrarästit kasaantuvat. Kun rahat loppuvat, turvaudutaan lainaamiseen muilta, eikä aina pystytä maksamaan takaisin.
Köyhyys heikentää hyvinvointia
Niukkuus näkyy ennen kaikkea perhesuhteissa. Parisuhteet joutuvat koetukselle, kun rahasta riidellään ja arjen paineet purkautuvat kiukkuna ja väsymyksenä. Isät voivat kanta syyllisyyttä siitä, etteivät pysty elättämään perhettään perinteisen miehen mallin mukaisesti. Kun vanhemmat ovat stressaantuneita, väsyneitä ja ahdistuneita, se heijastuu myös vauvaan. Ilo ja läsnäolo jäävät huolten alle.
Moni turvautuu ruokajonoon
Perheet hakevat apua monenlaisilta tahoilta. Osa tarvitsee hyvin konkreettista tukea talousasioiden hoitamiseen: taloussuunnitteluun, toimeentulotukihakemusten tekemiseen ja kaupassakäynnin budjetointiin. Toisilla on jonkin verran taloustaitoja, mutta tieto tuista ja niiden hakemisen mahdollisuuksista voi olla puutteellista. Kaikki eivät edes tiedä, mihin ovat oikeutettuja.
Lahjoitukset ja yhteisön tuki ovat monille elintärkeitä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vaatteita, vauvantarvikkeita, vaunuja, ruokakasseja tai lahjakortteja. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten kautta saadut Venner-ruokalaatikot ja yritysten lahjoitukset ovat tuoneet konkreettista helpotusta vauvaperheille, ja yhdistysten testamenttivaroin jaetut tuet ovat toimineet monelle hätävarana. Toisilla nämä avustukset ovat menneet maitoon ja vaippoihin, toisilla esimerkiksi harrastuksiin. Myös seurakunnan apu, sporttikummit ja matalan kynnyksen harrastukset ovat olleet tärkeitä henkireikiä.
Rakenteelliset juurisyyt
Vauvaperheiden ongelmat eivät synny hetkessä, vaan ovat usein osa ylisukupolvista ketjua. Taloushaasteet, heikot taloustaidot ja velkaantumisen helppous saattavat periytyä. Samalla mielenterveyspalveluiden heikko saatavuus ja pirstaleinen viranomaisjärjestelmä pahentavat tilannetta. Pienen lapsen hoitaminen vie aikaa, eikä vanhemmalla aina ole voimavaroja ”laittaa elämää kuntoon” samaan aikaan.
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten työntekijöiden mielestä tilanne on viime vuosina heikentynyt, kun harkinnanvaraiset tuet ovat vähentyneet ja Kela ei huomioi riittävästi inhimillisiä tilanteita. Ulosotot ja velat painavat harteilla jo nuorempia. Hallituksen leikkausten takia tilanne ei näytä tulevaisuuden osalta paranevan, vaan päinvastoin heikentyvän edelleen.
Vauvaperheiden hyvinvointi edellyttää vahvempaa tukea ja ymmärrystä
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten työntekijät toivovat, että tukea perheille olisi helpommin saatavilla, myös niille, jotka eivät ole lastensuojelun piirissä. Kolmas sektori paikkaa aukkoja, mutta tämä ei saisi olla perheen ainoa apu. Tarvitaan taloustaitojen opetusta sekä järjestelmää, joka ei rankaise osa-aikatyöstä. Velkaneuvonnan tulisi olla velvoittavaa perheille, jos talousongelmat nousevat liian haastavaksi.
Vauvaperheistä on pidettävä parempaa huolta. Köyhyyden keskellä elävät perheet tarvitsevat ennen kaikkea ymmärrystä, ennaltaehkäisevää tukea sekä yhteiskunnan vauvamyönteisyyttä, eivät lisää leikkauksia ja byrokratiaa. Jokaisella vauvalla on oikeus turvalliseen ja huolettomaan alkuun elämässään, ja jokaisella vanhemmalla on oikeus elää ilman pelkoa siitä, ettei raha riitä huomiseen.
