Puskaradiota ja puhekuplia – etsivä työ karistelee päihteisiin liittyviä ennakkoluuloja

Jenni Takala saapuu paikalle suoraan Oodista. Ei siitä Helsingin suuresta kirjastosta, vaan Rovalan Setlementti ry:n ja Rovaniemen osallisuuskeskuksen kohtaamispaikasta. Leikillisesti ”Mie matkana” tunnettu ryhmä on juuri tavannut viikoittaisessa kokoontumisessa, jossa jaetaan kokemuksia päihteiden sävyttämästä elämästä. Vertaistuki antaa voimavaroja arjessa jaksamiseen, mutta ohjaaja Lapin ensi- ja turvakodista pitää vetämäänsä ryhmää mainiona esimerkkinä myös etsivästä työstä:

– Nämä ihmiset tuntevat perheitä, jotka eivät ole avun piirissä päihdeongelmista huolimatta. Osa kävijöistä kertoo palveluista avuliaasti eteenpäin ja jakelee esitteitä tuttavilleen.

Puskaradio on tärkeässä roolissa silloin, kun palvelu ei ole perheille ennestään tuttu

Etsivän ja matalan kynnyksen työn päätehtävä on luoda siltoja palveluiden sekä tukea tarvitsevien välille. Puskaradio on tärkeässä roolissa silloin, kun palvelu ei ole perheille ennestään tuttu. Sana lähtee usein kiertämään juuri vertaistukiryhmistä, joissa moni saa viimein tuntea tulevansa nähdyksi ja kuulluksi. Luottamus voi syntyä ja kuntoutuksessa onnistua, vaikka taustalla olisi epäluottamusta viranomaisiin tai pelkoa lastensuojelua kohtaan.

– Hienoimpia hetkiä on, kun joku uskaltaa kertoa asioista ensimmäistä kertaa. Kauan vaietun salaisuuden jakaminen voi olla huojentavaa, ja moni saa huomata, ettei olekaan ainoa vastaavien kokemusten kanssa.

Yhdellä päihteiden käyttö on satunnaisempaa tai hankaava muisto menneisyydestä, toisella taas on meneillään todella vaikea elämäntilanne. Vaikka etsivän ja matalan kynnyksen työn tavoitteisiin kuuluu saattaa apua tarvitsevat Pidä kiinni -hoitojärjestelmän avopalveluyksiköiden tai ensikotien kuntoutuksen piiriin, yhtä merkittävänä pidetään satunnaisempiakin kohtaamisia. Joskus muutama tapaaminen riittää ja perhe voi rohkaistua hakemaan apua muista palveluista.

Päihdekeskustelua normalisoidaan yhteisvoimin

Valtakunnallisesti päihdepalvelut ovat sirpaleisia ja paikoin hankalasti saavutettavissa, eikä vanhempia kohtaavissa palveluissa aina huomata ongelmia tai tartuta niihin.

Muutoksen avain löytyy yhteistyön kehittämisestä palveluiden välillä. Siitä etsivä ja matalan kynnyksen työ puolittain koostuukin. Aivan kuten luottamuksellisen suhteen luomisessa asiakastyössä, pitkäjänteisyyttä vaaditaan myös toimivamman tukiverkoston rakentamisessa.

Tavoitteena on saada etsivä ja matalan kynnyksen työ vakituiseksi kumppaniksi uusilla hyvinvointialueilla. Vaikka työsarkaa riittää, täytyy eri toimijat saada kiinnostumaan ja ottamaan aikaa kehittämistyölle.

– Lisähaasteita tuovat usean sote-palvelun rajalliset resurssit sekä tiuhaan vaihtuva henkilöstö, kuvailee Maria Hohenthal, Ensi- ja turvakotien liiton lapsilähtöisen päihdetyön asiantuntija ja Pidä kiinni-työn koordinoija.

Haasteista huolimatta Pidä kiinni -avopalvelujen asiakasmäärät ovat olleet nousussa. Korona esti tapaamisia niin autettavien kanssa kuin auttajien kesken, mutta nyt perheitä on päästy taas kohtaamaan enemmän ja yhteistyö sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa on vahvistunut.

Keneltä päihteiden käyttöä tiedustellaan?

Tapaamisissa ammattilaisten kanssa kehitetään ratkaisuja työssä toistuviin pulmallisiin tilanteisiin. Sellainen on esimerkiksi päihteiden puheeksi ottaminen – asia, joka on ammattilaisillekin vaikea.

– Kannustamme puhumaan, vaikka päihteistä ei tietäisi kaikkea. Kohdatuksi tuleminen voi jo auttaa. Jos taas epävarmuus kumpuaa huolesta, riittävätkö resurssit ongelman ilmettyä, muistutamme että meihin voi olla aina yhteydessä, Hohenthal kertoo.

Ammattilaisten kanssa mietitään sopivia kohtia keskustelun avaamiseksi. Keskeistä on ennakkoluulojen karistelu ja päihdekeskustelun normalisointi. Yksinkertaisetkin harjoitukset ovat tuottaneet oivalluksia.

”Ulkonäkö tai vaikka työtausta eivät saisi olla perusteita aiheen ohittamiselle.”

– Harjoittelemme ammattilaisten kanssa, kuinka perheille voi puhua. Käyttämämme puhekuplat ovat olleet suosittu työkalu, niiden avulla sanoituksia voi kokeilla omaan suuhun sopiviksi. On tärkeää, että ihan kaikilta kysytään päihteistä automaattisesti. Ulkonäkö tai vaikka työtausta eivät saisi olla perusteita aiheen ohittamiselle. Niiden pohjalta ei voi vetää johtopäätöksiä päihteiden käyttöön liittyen, Takala toteaa.

Etsivän ja matalan kynnyksen työn asiantuntijat kehottavat ammattilaisia omien asenteiden tiedostamiseen ja pohdintaan siitä, miten ne näkyvät. Uskomukset voivat vaikuttaa siihen, kuinka perheitä kohdataan. Etenkin päihteidenkäyttöön liittyvät ristiriidat raskauden ja vanhemmuuden kanssa herättävät herkästi tunteita. Takala toivoisi, että riippuvuus nähtäisiin asiana, jonka kourissa oleva ihminen tarvitsee ennen kaikkea lempeyttä.

– Kukaan ei päätä ryhtyä päihderiippuvaiseksi. Taustalla on usein vaikeita kokemuksia, kuten lapsuuden aikaista kaltoinkohtelua.

Alusta asti etsivässä ja matalan kynnyksen työssä olennaista on ollut se, että päihteiden kanssa kamppaileva vanhempi kohdattaisiin ensisijaisesti äitinä tai isänä, ei vain päihteidenkäyttäjänä.

– Lukuisissa palveluissa päihdeongelmat peittävät kaiken muun. Kohtaaminen kokonaisena ihmisenä ja vanhempana ohjaisi tapaamisia lempeämpään suuntaan, Hohenthal sanoo.

Äidin ja isän auttaminen yhtä tärkeää

Raskaana olevalle apu päihteettömyyteen on sikiön kannalta kriittistä, mutta vanhemmuuden korvalla tuki on kenelle vain tärkeää. Lapselle vanhemman päihteidenkäyttö on yhtä haitallista riippumatta siitä, onko kyseessä äiti tai isä. Äidin päihdeongelmat ovat silti edelleen isompi tabu.

– Yhteiskunnassamme katsotaan isän päihteidenkäyttöä suopeammin, kun taas äidin kohdalla se herkästi leimataan ja tuomitaan huonoksi äitiydeksi. Naisten päihdeongelmien stigma aiheuttaa äidille syyllisyyttä ja häpeää. Ne vaikeuttavat avun hakemista, Hohenthal kuvailee.

Ensi- ja turvakotien liiton ja A-klinikkasäätiön Päihteitä käyttävien äitien nettiryhmä on luotu madaltamaan kynnystä avun hakemiselle. Äidillä voi olla ”kulissit kunnossa”, mutta silti tarvetta vertaistuelle ja ammattilaisten asiantuntemukselle.

Uuden alun ensiaskeleet tapahtuvat hetkessä, jossa huolensa uskaltaa avata ensimmäisen kerran.

Pidä kiinni® -etsivä ja matalan kynnyksen työ tarjoaa…

• apua kaikille, joita päihteiden käyttö mietityttää odotusaikana, lapsiperhearjessa tai vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä
• keskusteluapua kasvotusten, puhelimessa sekä chatissa. Maksuton ja nimetön Vauvaperhe ja päihteet -chat on auki arkisin klo 14–18.
• tukea vertaisryhmissä ja neuvoja asiantuntijoilta
• konsultaatiota ja koulutuksia ammattilaisille
• apua ympäri Suomen. Vuonna 2022 Pidä kiinni -avopalveluiden etsivässä ja matalan kynnyksen työssä kohdattiin 252 asiakasta.