Uusi jäsenyhteisö haluaa kehittyä

Säätiön johtaja Anne Arkko sanoo Nuorisokylän hakevan yhteisöä, jossa muutkin tekevät työtä perheiden kanssa.

– Haluamme vaihtaa ajatuksia työstä ja kehittää työtä yhdessä.
– Toivomme saavamme lasten ääntä kuuluville ja ettemme olisi yksin sitä tekemässä.

Yhteiskunta muuttuu ja perheiden auttaminen markkinaehtoistuu. Arkko painottaa, että Paasikiven Nuorisokylän Säätiö haluaa selvitä jatkossakin. Säätiö on luopunut osasta lastenkotipaikoistaan ja on valinnut auttaa koko perhettä.

– Muutokset toimintaympäristössä tapahtuvat nyt nopeasti. Pudotuspeli on meneillään. Haluamme jatkaa perheiden auttamista tässä historiallisessa miljöössä.

Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton säätiö toimii presidentti J.K. Paasikiven entisen kotitilan mailla. Nuorisokylän historia alkaa vuodesta 1940, jolloin sotaorpoja varten perustettiin lastenkoti Puistolaan. Keravalle Paasikiven tilalle lastenkoti muutti 1954.

 Monenlaista kuntoutusta perheille

Päivölän puutalossa on eteisessä pieniä kenkiä ja takkeja. Lastenvaunuja on tuotu sateelta suojaan. Perhekuntoutusosastolla on tilaa viidelle perheelle. Nyt perheitä on paikalla kolme, kun osa on juuri kotiutunut. Avun tarve on kuitenkin niin suuri, että paikat täyttyvät pian.

Useimmat asiakkaat Päivölään tulevat Uudeltamaalta, jotkut kauempaakin. Perhekuntoutuksessa ollaan usein kahdesta neljään kuukautta. Jos mahdollista, perheitä tuetaan jakson jälkeen kotona, jotta arjen rakenteet säilyvät.

Perheohjaaja Lari Laasjärvi on työskennellyt Paasikiven Nuorisokylässä kymmenisen vuotta, ensin lastenkodissa ja nyt perhekuntoutuksessa. Laasjärvi pitää perheiden ja lasten ongelmia entistä vakavampina. Päihdeongelmat ovat lisääntyneet ja huumeita on enemmän. Psykiatrisen tuen tarve on suurempi kuin aiemmin, mutta tukea perheille on entistä hankalampi saada verkostosta.

– Psykiatriaan on jonot ja tukiperheitä on vähän, kuvaa Laasjärvi.
– Myös perheiden taloudelliset ongelmat ovat lisääntyneet. Pikavippejä ja osamaksuja saa kuka vain.

Laasjärvi uskoo silti aina lähtökohtaisesti muutokseen.

– Olisin varmaan viimeinen ihminen sanomaan, että huostaanotto on hyvä juttu. Ajattelen, että ihmiset ansaitsevat uusia mahdollisuuksia.

Lyömätön Linja laajenee

Paasikiven Nuorisokylä työskentelee nykyään myös väkivaltaa tehneiden ja kokeneiden kanssa. Lyömätön Linja Keravalla -työtä kehitetään tiiviissä yhteistyössä Lyömätön Linja Espoossa -yhdistyksen kanssa.

Espoon Lyömätön tie -väkivallan katkaisuohjelmaa sovelletaan STEAn tuella Keravalla.

– Erona on, että me autamme myös kokijoita ja lapsia. Lähtökohta on siis laajempi kuin Espoossa, kertoo projektipäällikkö Jouni Sirkiä.

– Koko perheen kanssa työskentely on osoittautunut hyväksi näin, kun laajennamme palvelua uudelle alueelle.

Kolmisen vuotta toimineessa hankkeessa on asiakkaita vuosittain noin 100, väkivallan kokijoita jonkin verran enemmän kuin tekijöitä. Tapaamisia heidän kanssaan on keskimäärin viisi.

– Rahoituksenkin vuoksi työskentelemme erittäin ratkaisukeskeisesti ja katsomme tietenkin tulevaan ja mietimme, mitä apua voi saada jatkossa, sanoo Jouni Sirkiä.

Jos hanke saa sille haetun vakituisemman rahoituksen, toiminta laajenee Keravan ympäristössä ja jatkuu nimellä Lyömätön Linja Keski-Uudellamaalla.

Paasikiven Nuorisokylän Säätiö lukuina:

5 paikkaa perhekuntoutuksessa
7 paikkaa lastenkodissa alle 18-vuotiaille
7 hoitopaikkaa viikonlopuiksi vaikeahoitoisille lapsille
perhekuntoutusta kotiin, tuettuja ja valvottuja tapaamisia
1 väkivaltatyön avoyksikkö Keravan keskustassa
28 vakituista työntekijää
3 hehtaarin puutarhatontti Keravalla Porvoontiellä
palveluita Keski-Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun kunnille
Lastensuojelun Keskusliiton jäsen.