Vahvoja kokemusasiantuntijoita yhdistyksiin
Yhdistyksiin on valmistunut 21 koulutettua kokemusasiantuntijaa. He ovat omien vaikeiden kokemustensa kautta vahvoja vaikuttajia. Koulutus toi varmuutta oman asiantuntijuuden käyttöön.
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä apua saaneet ovat usein selvinneet hyvin vaikeista tilanteista. Oma kokemus kirkastaa, millainen apu auttaa ja mistä avun saaminen voi jäädä kiinni. Näille kokemuksille ja tälle tiedolle halutaan antaa liitossa entistä enemmän tilaa.
Kahden intensiivisen viikonlopun aikana osallistujat opettelivat kertomaan omaa tarinaansa eri tilanteisiin sopivalla tavalla. Huomiota kiinnitettiin haastatteluiden antamiseen ja vaikuttamiseen esimerkiksi seminaareissa tai kun kokemusasiantuntija on kutsuttu puhumaan pienelle joukolle. Omasta elämästä kertomisen rajoja vahvistettiin opettelemalla sanomaan ei.
Tärkeää on saada myös laajemmin valtakunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon meidän asiakkaiden ääntä. On mahtavaa, että ihmiset ovat niin rohkeita ja halu vaikuttaa on niin suuri, että he kertovat omasta elämästään, sanoo koulutusta järjestänyt kansalaistoiminnan asiantuntija Emmi Hela liitosta.
Hela korostaa, että vaikeistakin asioista pitää puhua.
– Puhumalla hälvennetään häpeää, joka esimerkiksi väkivallan ja päihteiden käytön kokemuksiin liittyy. Ne ovat aika tavallisia asioita, joihin voi saada apua. Vaikeuksista voi löytyä myös jotain positiivista, jos niiden kautta voi vaikuttaa asioihin.
”Kiinnostaako tämä ketään?”
Osallistujia valmistui 21 yhteensä 13 eri yhdistyksestä. He ovat osa arviolta 2500–3000 sosiaali- ja terveysalan koulutetun kokemusasiantuntijan joukkoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan koulutuksia järjestää yli 60 järjestöä, verkostoa, sairaanhoitopiiriä ja kokemusasiantuntijoiden omaa yhdistystä. Koulutusten sisältö ja laajuus vaihtelee. THL:n tiedot perustuvat heidän tekemäänsä kyselyyn.
Yhteinen tavoite koulutetuilla on vaikuttaa avun saantiin. Ensi- ja turvakotien liiton koulutuksen osallistujat olivat havainneet epäkohtia ja asenteita, jotka estävät avun saamisen. Muiden reaktiot oman tarinan kertomiseen vahvistivat uskoa siihen, että tarina on kertomisen arvoinen ja vaikuttaa asioihin.
Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejdenin Annikalla on halu vaikuttaa siihen, jaksavatko ihmiset toivoa. Annikan ja toisen vapaaehtoisen ansiosta Pietarsaaressa toimii nyt myös suomenkielinen vertaisryhmä väkivaltaa kokeneille naisille.
– Jossain vaiheessa en itse enää odottanut mitään hyvää. Nyt haluan antaa muille takaisin uskon siihen, että huomenna on parempi päivä.
Elina Turun ensi- ja turvakoti -yhdistyksestä haluaa vaikuttaa siihen, että päiväkodeissa ja kouluissa tiedettäisiin enemmän lasten vuoroasumisesta vanhempien eron jälkeen. Tietoa tarvitaan varsinkin silloin, kun lasten asioista sopiminen on riitaisaa. Päiväkodit ja koulut voivat helpottaa tai vaikeuttaa tilannetta paljon.
– Kuulen usein lasten kavereilta sitä, että ”mä en tiedä, missä mä oon ensi viikonloppuna ”, kuvaa Elina.
– Lapsi ei saisi toimia viestinviejänä, vaan vanhemmilla tulisi olla keskusteluyhteys, jotta lasten asioista voidaan sopia. Eroperheessä sopimisia tulee lähes päivittäin. Lasten pitäisi koko ajan tietää, missä he milloinkin ovat, koska on seuraava vaihto ja mitä asioita kummassakin kodissa tapahtuu. Se luo turvallisuuden tunnetta ja selkeyttä.
Elina toimii vapaaehtoisena Eroneuvo-illoissa.
Monen lapsen yksinhuoltajaisä, Keski-Suomen ensi- ja turvakodin Olkkari-päiviin osallistunut Sami haluaa vaikuttaa tapaan, jolla perheitä autetaan sosiaalitoimessa.
– Avun pitäisi olla tapauskohtaista, ei apua sen mukaan, millaisia keinoja auttaa on listassa. Meillä on ollut hyvä sosiaalityöntekijä, joka järjesti apua, joka oli kulloinkin tarpeen, illalla käsiä lasten läksyjen tekoon ja nukkumaan laittoon.
Toinen asia, johon Sami haluaa kiinnittää huomiota, on tapa, jolla apua hakeva ihminen kohdataan.
– Jos tulee heti aluksi tunne vastakkainasettelusta työntekijän kanssa, et kerro asioista ja apu jää saamatta.
– Minulla on myös epäilys, että olen miehenä saanut paljon helpommin apua lasten kanssa selviämiseen kuin mitä naiset saavat. Toiset jonottavat tukiperheitä pitkään ja meille ne ovat järjestyneet heti.
Avun ei pitäisi olla sattumanvaraista
Petri haluaa puhua erityisesti laitoskuntoutuksen tarpeesta. Kun Petrin tyttöystävä tuli raskaaksi ja sai vauvan, sekä äidille että isälle järjestyivät paikat Helsingin ensikoti ry:n ylläpitämästä Oulunkylän Pidä kiinni -ensikodista. Kuntoutus katkaisi Petrin pitkän päihteidenkäytön.
– 30 vuoden narkkaamisen jälkeen olen ensimmäisen kerran raittiina. Lastensuojelu mahdollisti pitkän kuntoutuksen ja tuen. Lastensuojelu on ollut selkäranka, johon on pystynyt nojaamaan.
Petrin elämä on muuttunut täysin. Asunnottomuus, vankilajaksot ja päihteiden käyttö ovat vaihtuneet arkeen kolmevuotiaan tyttären kanssa. Petri tunnustaakin olevansa ”lastensuojelun suuri fani”.
”Valtavaksi” kuvaa myös Lapin ensi- ja turvakoti ry:n merkitystä omassa elämässään Elina. Hän osallistui vuoden verran väkivaltaa kokeneitten naisten suljettuun vertaisryhmään. Elina oli käynyt häneen kohdistuneen vainon vuoksi terapiassa jo muualla, mutta vasta ryhmästä tuli turvapaikka.
– En ollut päässyt pelon ja huolen yli. Ryhmässä sain puhua.
Elina oli apua tarvitessaan valmistunut juuri lähihoitajaksi ja tiesi, mistä apua voi hakea.
– Muuten en olisi tiennyt. Haluan vaikuttaa nyt siihen, että ihmisten olisi helpompi hakea apua henkiseen väkivaltaan ja vainoon. Rovaniemelläkin se, mistä apua saa, muuttuu koko ajan.
Toinen Kokemusasiantuntijakoulutus järjestetään 19.–20.10. ja 30.11.–1.12.2019. Mukaan pääsee liiton jäsenyhteisöjen kautta.
