Valmistaudumme sotapakolaisten auttamiseen

Ensi- ja turvakotien liitto valmistautuu auttamaan Ukrainasta tulevia perheitä sekä tilanteesta ahdistuneita lapsiperheitä. Liitossa on kokemusta sodasta tulleiden perheiden auttamisesta. Lapsiperhe turvapaikanhakijana -projekti (LATU) auttoi vuosien 2012-2018 aikana sodasta ja konflikteista tulleita lapsiperheitä vastaanottokeskuksissa.  

– Toimintaan kuului suoraan turvapaikanhakijaperheiden kanssa tehtävää työtä, kouluttamista ja kehittämistä, verkostoitumista muiden toimijoiden kanssa sekä yhteiskunnallista vaikuttamista, kertoo monikulttuurisuustyön asiantuntija Tiuku Pennola.  

Hän työskenteli LATU-projektissa alusta loppuun asti. Työ sisälsi muun muassa turvapaikanhakijaperheiden neuvontaa ja psykososiaalista tukea sekä vanhempien ja lasten välisen vuorovaikutuksen tukemista. Lisäksi järjestettiin vertaistukiryhmiä vastaanottokeskusten lapsiperheille, retkiä, kahvilatoimintaa, leirejä ja muuta toimintaa, kuten taideterapiakerhoja ja musiikkityöpajoja.  

” On tärkeää suojella lapsien vanhempien traumataakalta.”

LATU-projekti koordinoi myös turvapaikanhakijoiden parissa tehtävää vapaaehtoistyötä projektin yhteistyökumppaneiden kanssa. Vapaaehtoistoiminnan kautta turvapaikanhakijaperheille järjestettiin toimintaa muun muassa sirkustyöpajan muodossa, lastenhoitoa vanhempien kielikurssien aikana, apua lahjoitusten, retkien ja tapahtumien järjestämisessä sekä välitettiin odottaville äideille doula-synnytystukihenkilöitä vastaanottokeskuksiin. 

– Lähi-Idän ja Afrikan maiden sotaa on vaikeampi ymmärtää, koska niissä sotii monet ryhmittymät toisiaan vastaan. Erona 2015 tilanteeseen on myös se, että nyt Suomeen tulee enemmän äitiä, vauvoja ja lapsia. Suomi on nyt alttiimpi auttamaan ja tukemaan sotapakolaisia kuin koskaan aiemmin, Pennola sanoo. 

Psyykkistä tukea tarvitaan 

Sodasta tulevat perheet voivat olla hyvin stressaantuneita ja ahdistuneita, eikä vanhemmilla ole välttämättä voimavaroja huomioida lapsen tarpeita. Perhe on joutunut jättämään kotinsa, kotimaansa, työn, koulun, ystävät ja lähtevät ”tyhjän päälle”, ilman tietoa tulevaisuudesta. Perhe on voinut menettää omaisia sodassa. Myös epätietoisuus tulevaisuudesta ahdistaa koko perhettä.  

– Lapsi joutuu kuulemaan kotimaan tilanteesta jatkuvasti, näkee huonosti voivat vanhempansa, voi joutua jopa kannattelemaan vanhempiaan ja voi olla hyvin peloissaan, Pennola sanoo. 

Sodasta tulleiden kohtaamisessa on tärkeää ymmärtää, miten sota ja sen mahdollisesti nostamat traumat vaikuttavat ihmiseen ja miten se vaikuttaa esimerkiksi avun hakemiseen ja sen vastaanottamiseen sekä arjessa selviämiseen.  

– Kun mieli on kaaoksessa, voi olla vaikeaa vastaanottaa ohjeistuksia ja toimia niiden mukaisesti. Perheille, myös lapsille, olisikin tarjottava psyykkistä tukea mahdollisimman pikaisesti. Valitettavasti näitä palveluja ei ainakaan 2015 ollut riittävästi, mutta tuosta ajasta on varmasti opittu ja nyt osataan toimia entistä enemmän perheiden tarpeet edellä. 

Projektin seurauksena todettiin, että tarvetta monikulttuuriselle työlle on, ja siitä asti Pennola on toiminut liitossa vakituisena asiantuntijana tehtävänään kehittää ja tukea jäsenyhdistysten ja keskusjärjestön monikulttuurista työtä muun muassa kouluttamalla, suunnittelemalla ja vaikuttamalla. 

Lapsella on oikeus olla turvassa 

– On tärkeää suojella lapsia vanhempiensa traumataakalta, joka usein aiheuttaa perheväkivaltaa. Näin tekemällä voidaan katkaista haitallisten kokemusten siirtymistä sukupolvelta toiselle ja ehkäistä inhimillisen tragedian toistumista, sanoo Ylisukupolvisen kaltoinkohtelun katkaiseminen -hankkeen projektipäällikkö Niina Remsu. 

Hän on tarttunut aiheeseen yhdessä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön tiimissä työskentelevän Liinastiina Leinosen kanssa, sillä Ukrainan järkyttävä tilanne on herättänyt monissa avuttomuuden tunteita. Lasten silmistä näkyvä pelko ja suru ahdistavat. Moni kysyy, mitä voisin tehdä auttaakseni.  

Vastauksien etsimisen voi aloittaa hyvin läheltä. Turvallisuus arjessa on tärkeää jokaiselle. Kun maailmalta kantautuu pelottavia uutisia, tarvitsee lapsi lähelleen luotettavan aikuisen, joka tuo turvaa, tarjoaa myötätuntoa ja ylläpitää lapsen uskoa hyvään tulevaisuuteen.

Apua tunteiden käsittelyyn  

Miten minä itse reagoin ja olenko turvallinen aikuinen omille lapsilleni? Kun tapahtuu jotain järkyttävää, joka koskettaa voimakkaasti, on ymmärrettävää, että reagoimme siihen vaistomaisesti ikään kuin autopilotilla ja tunteita säätelemättä.  

– Reaktio voi yllättää ja saada ihmettelemään omaa käyttäytymistä. Oma halumme puhua, kuulla ja auttaa voivat jättää varjoon lapset lähellämme. Myös he tarvitsevat suojelua. Heillä on oikeus turvalliseen arkeen. Tässä hetkessä on tärkeää suojella kaikkia lapsia väkivallalta, Remsu muistuttaa. 

Aina omat voimat ja kyvyt eivät riitä. Silloin kannattaa hakea apua. Liiton jäsenyhdistykset auttavat vanhempia ja lapsia käsittelemään väkivaltakokemuksia, opettelemaan tunteiden säätelyä ja lisäämään turvallisia vuorovaikutuskeinoja perheen arjessa. Apua on tarjolla myös verkossa. 

Vauvaa odottavat ja vauvan vanhemmat voivat kokea erityistä huolta tulevaisuuden suhteen. Liitto on tuottanut ammattilaisille tarkoitetun verkkoluennon tueksi vanhempien kohtaamiseen. Luennoitsijana on varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti Sanna Isosävi Traumaterapiakeskuksesta. Luento on tuotettu osana Ensi- ja turvakotien liiton Stressistä säätelyyn -hanketta.

Liitto auttaa jäsenyhdistystensä kanssa 

Ensi- ja turvakotien liitto valmistautuu auttamaan Suomeen tulevia perheitä. Liiton ydinosaamista on tarjota konkreettista apua sekä tuoda vakautta ja toivoa perheille kriisin keskelle.  

– Valmistelemme toimia, joilla voimme parhaiten auttaa tänne saapuvia perheitä itse ja yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa, kertoo pääsihteeri Riitta Särkelä. 

– Sotaa pakenevissa on myös raskaana olevia äitejä.  Vieraassa maassa sodan kauhujen jälkeen synnytykseen ei pidä joutua menemään yksin ilman tukea. Vapaaehtoisia synnytystukihenkilöitä, doulia, toimii useilla paikkakunnilla ympäri Suomea. Valmistaudumme tämän avun tarjoamiseen yhdessä jäsenyhdistystemme kanssa.  

On tärkeää, että ahdistuksen ja pelon kanssa ei jää yksin. Usein jo ajatusten jakaminen toisten kanssa helpottaa omaa oloa. Ensi- ja turvakotien liiton chateissä voi puhua myös turvallisuustilanteen tuomista huolista. Ensi- ja turvakotien liiton chatit auttavat klo 12-18 arkisin ja klo 14-18 lauantaisin. Lasten ja nuorten chat päivystää arkisin klo 15-18.