Ero lapsiperheessä Vieraannuttaminen

”Vertaisryhmässä uskaltaa kertoa asioistaan tulematta tuomituksi”

Verkkovertaisryhmä antaa lapsistaan vieraannutetuille vanhemmille tukea ja toivoa.

Vieraannuttaminen on ilmiö, jossa toinen vanhempi toiminnallaan saa aikaan sen, että lapsi tai lapset torjuvat toisen vanhemman, eivätkä halua tavata tai olla tämän kanssa tekemisissä.

Ennen eroa lapsen ja vieraannutetun vanhemman suhde on ollut läheinen ja turvallinen. Mitä pidempään vieraannuttava vanhempi jatkaa vahingollisia puheita ja toimintaa, sitä kielteisemmäksi lasten asenne toista vanhempaa kohtaan muuttuu.

Ensi- ja turvakotien liiton Turvassa- hankkeessa on huomattu, että lapsistaan vieraantuneet vanhemmat jäävät usein ilman tukea ja apua. Omista kokemuksista puhuminenkin voi olla vaikeaa.

– Viranomaisten kanssa he mielsivät joutuvansa puolustamaan asemaansa vanhempana. Tuttavien kanssa he taas saattoivat kokea häpeää ja epäonnistumista, kertoo Viola – väkivallasta vapaaksi ry:n hanketyöntekijä
Emmi Heikkinen.

Turvallinen ympäristö

Turvassa-hanke käynnisti keväällä 2021 Vieraat vanhemmat -verkkovertaisryhmän antamaan vanhemmille turvallisen ympäristön jakaa kokemuksia. Hanketta on toteutettu yhdessä Turun ensi- ja turvakotiyhdistyksen ja Viola ry:n kanssa.

– Vertaisryhmiä on järjestetty Teamsissa kaksi ja kolmas on tulossa. Anonymiteettiin perustuvat kuuden hengen ryhmät ovat kokoontuneet kerran viikossa. Mukana on sekä isiä että äitejä, Heikkinen sanoo.

Jokainen tapaaminen alkaa ammattilaisten vetämällä pohjustuksella. Se voi käsitellä esimerkiksi vieraannuttamista tai lakiasioita.

– Tämän jälkeen keskustellaan. Iltaan kuuluvat myös harjoitteet tai sitten niitä annetaan ryhmäläisille kotona pohdittavaksi.

Osallistujille painotetaan, että omista asioista voi puhua juuri sen verran kuin luontevalta tuntuu.

Luottamus syntyi nopeasti

Etelä-Suomessa asuva Pekka on menettänyt pitkittyneen eroriidan aikana yhteyden lapsiinsa.

– Se on ollut kuin shokkitila, jolle en aluksi osannut tehdä oikein mitään. Kaipasin myös kohtalotovereita, joiden kanssa jakaa tätä asiaa.

Pekka huomasi sitten sosiaalisessa mediassa mainoksen Vieraat vanhemmat -ryhmästä ja päätti ilmoittautua mukaan.

– Aluksi minua jännitti, mutta nopeasti tuli sellainen tunne, että täällä uskaltaa kertoa asioistaan tulematta tuomituksi. Osaavat vetäjät nopeuttivat luottamuksen syntymistä sekä varmistivat sen, että kaikki pääsivät ääneen.

Pekka arvioi, että hän on saanut tapaamisista enemmän kuin odottikaan. Toisessa vertaisryhmässä hän toimi myös vertaisohjaajana.

– Varsinainen vieraantumisasia ei ole ratkennut, vaan tilanne jatkuu yhä. Mutta ryhmästä olen saanut paljon henkistä hyvää. En tunne olevani enää yksin ikävien asioiden kanssa.

Emmi Heikkisen mukaan ei ole mahdotonta, etteikö vastaavanlainen ryhmä voisi toimia livenäkin.

– Toki etenkin pienemmillä paikkakunnilla pitää miettiä sitä, uskalletaanko ryhmään tulla. Omasta lapsesta vieraantumiseen ja vieraannuttamiseen liittyy kuitenkin häpeän tunnetta, mikä on täysin tarpeetonta.

Pekan nimi on muutettu.