Yhdistyksillä on vielä työnsarkaa hyvinvointialueilla
Sote-uudistuksen myötä myös sote-keskusten sekä perhekeskusten kehittäminen etenee eri hyvinvointialuilla. Tahti kuitenkin vaihtelee melkoisen paljon.
Asiaan vaikuttaa muun muassa se, että mittava organisaatiouudistus on vielä pahasti kesken. Monilla alueilla energia on mennyt siihen, että palvelut on saatu pidettyä pyörimässä.
Ensi- ja turvakotien liitto toteutti jäsenyhdistyksilleen maalis-kesäkuussa 2023 seurantakyselyn, jossa selvitettiin muun muassa sitä, miten yhdistykset ovat liittyneet osaksi hyvinvointialueensa perhe- ja sotekeskuksen toimintaa sekä miten yhteistyö eri toimijoiden välillä sujuu.
– Lisäksi halusimme saada tietoa siitä, minkälainen järjestöyhteistyörakenne toimintaympäristössä on ja onko se jäsenyhdistyksen näkökulmasta toimiva, kertoo Ensi- ja turvakotien liiton Vauva- ja väkivaltatyö tulevaisuuden sotekeskuksiin -hankeen projektipäällikkö Tiina Palviainen.
Kyselyssä selvitettiin myös sitä, millaisia ja minkä verran järjestöavustuksia on alueella haettavissa ja mitä avustuksia jäsenjärjestöt ovat hakeneet.
Ei mitään suuria yllätyksiä
Palviaisen mukaan kyselyssä ei ilmennyt mitään erityisen suuria yllätyksiä. Tilanne eri hyvinvointialueilla vaihtelee melkoisen paljon, mikä on luonnollista.
– Kaikilla alueilla perhekeskuksen toimintamalli on kuitenkin olemassa. Sen painotukset toki vaihtelevat esimerkiksi sähköisten palveluiden osalta.
Vastanneista jäsenyhdistyksistä puolet on mukana perhekeskuksen kehittämisryhmissä, yli kolmannes perhekeskustasoisissa yhteistyöryhmissä ja lähes kolmannes hyvinvointialuetasoisessa perhekeskustoiminnan johtoryhmässä.
Kolmasosa yhdistyksistä puolestaan totesi, että hyvinvointialueella perhekeskustoiminnan konseptointi on yhä kesken.
– Vastaajista reilu 14 % ei ole toistaiseksi mukana perhekeskustoiminnan yhteensovittavan johtamisen tai kehittämiseen verkostoissa.
Todellista kumppanuutta pitää saada lisää
Palviainen toteaa, että Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten yhteinen työ oman toiminta-alueensa perhekeskustoimijoiden kanssa on vilkasta ja monipuolista.
– Esimerkiksi lähes kolmanneksella yhdistyksiä niiden toteuttama tuki ja palvelut on saatu osaksi sote-keskuksen ohjaus- ja neuvontayksikköä.
Yhteistyö ei aina kuitenkaan ole varsinaisen kumppanuuden tasolla.
– Verkostot ovat toki tärkeitä, mutta on hyvä pohtia sitä, meneekö verkostoissa tehtävä työ käytännön tasolle? Kuinka se työ hyödyttää niitä ihmisiä, jotka apua tarvitsevat?
Tiina Palviainen kannustaa yhdistysten työntekijöitä aktiiviseen toimintaan perhekeskusten toimintasuunnitelmien suhteen.
Pitää ottaa selvää, missä kyseisiä suunnitelmia tehdään ja millaisia niistä on tulossa. Odottelemaan ei kannata jäädä.
– Sote- ja perhekeskusyhteistyö sekä yhdessä tehtävä työ pitää myös saada näkyville sopimuksiin, suunnitelmiin sekä rahoitushakemuksiin, Palviainen muistuttaa.
Perhekeskusten eri tehtävissä ollaan jo mukana
Suunnitelmien ja sopimusten osittaisesta puutteesta huolimatta yhdistykset ovat jo monipuolisesti mukana perhekeskuksen seitsemän tehtävän parissa.
– Yhdistyksistä yli 62 % on toteuttamassa lähisuhdeväkivallan ehkäisemistä, 55 % vanhemmuuden ja parisuhteen tukea sekä yli puolet sovinnolliseen eroon ja vanhemmuuden jatkumiseen liittyvää työtä.
Yhdistysten kannalta myös järjestöyhteistyö on olennainen asia. Sen avulla voi vaikuttaa hyvinvointialueella päätettäviin, järjestötoimintaa koskeviin asioihin.
Kyselyn mukaan jäsenyhdistykset ovat kohtalaisen hyvin mukana alueensa järjestöyhteistyörakenteessa. 38,5 % yhdistyksistä on itse edustajana virallisessa rakenteessa ja 19,2 % toisen järjestön edustajan kautta.
– Hiukan huolestuttavaa kuitenkin on, että 19,2 % ei osaa sanoa miten ovat mukana rakenteessa ja 11,5 % vastaajista totesi, etteivät ole yhteydessä rakenteeseen.
Kumppanuus avaa uusia mahdollisuuksia
Tiina Palviainen korostaa sitä, että eri puolille maata hieman erityyppisinä syntyvät sote- ja perhekeskukset vaativat Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksiltä paljon työtä, mutta ovat myös suuri mahdollisuus.
– Hyvin toimivassa kumppanuudessa eri toimijoiden osaamista on saatu liitettyä yhteen. Näin ihmisille saadaan parempia palveluita.
Palviainen antaa esimerkin perhekeskusten kohtaamispaikoilla tehtävästä työstä, jota eri asiantuntijat toteuttavat yhdessä.
Eräissä ETKL:n jäsenyhdistyksissä väkivaltatyön tekijä on osan työaikaansa perhekeskusten kohtaamispaikoilla, esimerkiksi perhekahviloissa.
– Hän ei ole siellä kertomassa väkivallasta, vaan yhtenä työntekijänä kohtaamassa vanhempia ja lapsia sekä mukana toiminnassa ja keskusteluissa. Tämä jos mikä on sitä ennaltaehkäisevää ja varhaista puuttumista.
Projektipäällikön mukaan Ensi- ja turvakotien liitto on tukenut ja tukee jatkossakin yhdistyksiä uusien haasteiden edessä.
– Painotan vielä sitä, että jokaisen yhdistyksen kannattaa olla sinnikäs ja olla mukana löytämässä ratkaisuja. Olemme jo menneetkin esimerkiksi perhekeskusten osalta hyvin eteenpäin.
