Vauvaperheiden arki on täynnä iloa – tarvittaessa apua on saatava nopeasti
Suomessa puhutaan paljon syntyvyyden laskusta ja lapsiperheiden arjen kuormituksesta. Uutisotsikoissa korostuvat usein vaikeudet, mutta tuore Ensi- ja turvakotien liiton selvitys tuo esiin toisenlaisen näkökulman: valtaosa vauvaperheistä kokee arjen myönteisenä ja ilon lähteitä riittää.
Ensi- ja turvakotien liiton Mikä tuottaa iloa -selvityksen mukaan 86,5 % vanhemmista on tyytyväisiä vauva-arkeensa. Tämä tulos yllätti positiivisesti myös asiantuntijat.
”Se oli ilahduttava tulos. Vauvaperheiden haasteista puhutaan enemmän ja usein vauvamyönteisyys jää taka-alalle”, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton erityisasiantuntija Tanja Henttonen.
Ensi- ja turvakotien liiton selvitys osoittaa, että perheiden voimavarat löytyvät usein pienistä, arjen tasaisuudesta ponnistavista asioista. Samalla avun tarve on todellinen: väsymys, tukiverkkojen puute ja parisuhteen haasteet kuormittavat monia. Kun apu saadaan matalalla kynnyksellä – ja nopeasti – jaksaminen vahvistuu.
“Vauvat on ihania. Arki on työlästä, mutta äärimmäisen palkitsevaa. Mikään ei ole parempaa kuin hetki, kun lapsi oppii uutta ja sanoo ensimmäisen kerran ‘äiti’.”
Essi Aitolahti
Selvitys toteutettiin Ensi- ja turvakotien liiton verkkokyselynä huhti–toukokuussa 2025. Kohderyhmänä olivat vauvojen ja alle 2-vuotiaiden taaperoiden vanhemmat, ja vastauksia saatiin 1 545 eri puolilta Suomea. Kysely sisälsi sekä monivalinta- että avokysymyksiä. Aineisto kerättiin anonyymisti, ja analyysissä hyödynnettiin myös tekoälyä teemojen tunnistamisessa.
Ilo löytyy arjesta: turvallinen koti, onnistumisen kokemukset ja läheiset
Mikä tuottaa iloa -selvityksen mukaan vauvaperheiden arjen suurin ilonlähde on lapsi itse: yhteiset hetket, vuorovaikutus, kehityksen seuraaminen. Se, että vauva hymyilee ja ottaa katsekontaktin.
Kodin tuoma turva nousi tärkeimmäksi voimavaraksi. Kun koti on rauhallinen, ennakoitava ja turvallinen, vanhempi voi suunnata voimansa vauvan tarpeisiin.
Onnistumisen kokemukset vanhempana sekä myönteinen palaute vauvasta vahvistavat uskoa omaan vanhemmuuteen. Läheisten tuki ja kuulluksi tuleminen keventävät kuormaa ja auttavat palautumaan.
“Kun perheellä on turvallinen ja ennakoitava arki, vanhempi kokee olevansa riittävä ja saa tarvittaessa apua, tämä heijastuu suoraan sekä vanhemman että vauvan hyvinvointiin”, Henttonen sanoo.
Samalla selvitys muistuttaa karusta todellisuudesta: lähes neljännes (24 %) vauvaperheistä koki, ettei vertaistukea ole riittävästi. Yksin jääminen kasvattaa kuormaa ja voi heikentää sekä vanhemman että lapsen hyvinvointia.
”Onni löytyy tavallisesta”
Vaikka arki on monelle myönteistä, selvityksessä nousi esiin kolme suurinta kuormitustekijää: vanhempien väsymys, tukiverkkojen puute ja parisuhteen haasteet. Essi Aitolahden perheessä haasteet konkretisoituivat vaikealla tavalla:
”Meillä tuli ero vauvavuoden aikana. Se varjosti arkea, mutta saimme neuvolasta ja vertaistuellisesta ryhmästä apua. Oli tärkeää nähdä, ettei ole yksin”, Aitolahti kertoo.
Kahden lapsen äiti kuvaa arjen ilon löytyvän pienistä rutiineista ja yhdessäolosta.
Aitolahden perheessä 1,5-vuotias taapero on vauhdikas kiipeilijä, ja siksi arjen konkreettinen apu on kullan arvoista. Lahden ensi- ja turvakoti ry:n Perhetupa on vauvaperheiden kohtaamispaikka ja osa Aitolahden perheen viikko-ohjelmaa.
”Sinne mennään muutamana päivänä viikossa. Toisten vanhempien kanssa arjen ilojen ja surujen jakaminen on ollut minulle tosi tärkeää. Tajuaa, ettei ole yksin – kaikilla on samoja juttuja. Nuorempi on niin vauhdikas, että useammat silmä- ja käsiparit luovat turvaa kaikille.”
Essi Aitolahti kertoo hyötyvänsä Perhetuvan ammattilaisten neuvoista.
”Olen saanut vinkkejä arkeen, apua päivärytmiin ja yhdessä on mietitty puuhaa vauhdikkaille lapsille. Ilman sitä arki menisi helposti sekoiluksi.”
”Toivoisin, että mahdollisimman moni äiti uskaltaisi lähteä kotoa ja rohkeasti tapaamaan toisia, vaikkei olisi valmista kaveria odottamassa.”
Kuormittavimmat tekijät: unipulmat, tukiverkostojen puute ja parisuhteen haasteet
Selvityksen mukaan suurimmat haasteet liittyvät unen puutteeseen ja väsymykseen, tukiverkkojen ohuuteen, parisuhteen haasteisiin ja epätasaiseen työnjakoon. Univaikeudet heijastuvat mielialaan, arjen sujuvuuteen ja läheissuhteisiin – ja kasaantuessaan ne voivat kuormittaa kohtuuttomasti.
Moni vanhempi kertoi jäävänsä liian yksin, jos läheiset asuvat kaukana tai apua ei ole saatavilla. Parisuhteen ristiriidat ja kotitöiden epätasainen jakautuminen lisäävät kuormaa. Osalla perheistä arkea kiristävät myös elinkustannusten nousu ja sosiaaliturvan leikkaukset, jotka ovat osuneet kipeästi etenkin yhden vanhemman perheisiin.
“Pitkään jatkuva raskas stressi ei ole hyväksi ei vauvalle eikä vanhemmalle. Yhteiskunnan vastuu on pitää huolta vauvaperheistä. Talousleikkauksilla ei saa enää yhtään lisätä kuormitusta”, muistuttaa Henttonen.
Pieni apu, suuri vaikutus – matalan kynnyksen tuki toimii
Kyselyn perusteella vanhemmat saavat tukea neuvolasta, sosiaalisen median vertaistukiryhmistä ja harrasteryhmistä (kuten muskari ja vauvauinti). Osa vastaajista koki, ettei apua löydy mistään. Eniten kaivataan käytännön apua kotiin, lastenhoitoapua ja mahdollisuutta omaan aikaan.
“On kohtuutonta, että perheiden ongelmat ehtivät kasvaa vuoren kokoisiksi, kun aivan pienillä asioilla voisi helpottaa perheen unipulmia tai tukea jaksamista. Jo muutama keskustelu tai hyvät univinkit auttavat monia. Lisäksi tarvitaan ihan konkreettista apua kodin- ja lastenhoitoon”, sanoo Henttonen.
“Kohtaamisilla on suunnattoman suuri merkitys jaksamiselle. Toisten vauvaperheiden seura, vertaistuki ja ammattilaisten apu purkavat kuormaa ennen kuin siitä kasvaa vuori,”
Ensi- ja turvakotien liiton erityisasiantuntija Tanja Henttonen.
Matalan kynnyksen apu on ratkaisevaa. Kun apu on lähellä ja nopeasti saatavilla, perhe ei joudu sinnittelemään ylikuormituksessa. Se ehkäisee ongelmien kärjistymistä ja säästää sekä inhimillistä että taloudellista pääomaa.
Mistä apua?
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset tarjoavat laajasti matalan kynnyksen palveluja vauvaperheille ympäri Suomen:
- Vauvaperheiden chat – anonyymi, maksuton ammattilaiskeskustelu omaan jaksamiseen ja vauvaan liittyvistä huolista.
- Kohtaamispaikat (Perhetuvat, avoimet vauvaperheryhmät) – vertaistukea, rytmiä arkeen, yhdessä olemista.
- Vauvaperheohjaus – tukea vanhemman jaksamiseen, koko perheen nukkumiseen ja masennuksesta toipumiseen.
- Eroa pohtiville ja eronneille – ryhmät pikkulasten vanhemmille, jotta lapsen arki pysyy turvallisena muutoksessa.
Mitä tarvitaan lisää – viisi konkreettista tekoa
Selvityksen raportti nostaa esiin keinoja, joilla vauvaperheiden hyvinvointia voi vahvistaa heti:
- Vertaistukea helposti saataville
Yksinäisyys on iso riski jaksamiselle – matala kynnys ja nopeat polut ryhmiin ovat avainasemassa. - Uniapu nopeasti
Unipulmat vaativat apua viiveettä: uniohjaus ja -klinikat myös ilman lähetettä. - Parisuhteen tuki
Hyvinvoiva parisuhde vahvistaa koko perhettä – tarjolle sovittelua, keskusteluapua ja arjen työnjaon tukea. - Myönteinen palaute ja onnistumisen vahvistaminen
Vanhemmuuden kannustaminen neuvolassa, ryhmissä ja lähipiirissä tukee jaksamista. - Käytännön apua kotiin
Lastenhoitoapu ja kotiapu madaltavat kuormaa – myös tilapäisesti ja lyhyin jaksoin.
Luonto arjessa kannattaa hyödyntää: se vähentää stressiä ja tukee palautumista.
”Vauvat eivät voi jäädä odottamaan. Valtaosa perheistä voi hyvin, mutta on tärkeää tunnistaa perheet, joissa avun tarve on kasautunut. Vauvat eivät voi jäädä odottamaan. Apua on saatava ajoissa, riittävän intensiivisesti ja riittävän kauan,”
Ensi- ja turvakotien liiton erityisasiantuntija Tanja Henttonen.
Selvityksen faktat lyhyesti
- 86,5 % vanhemmista on tyytyväisiä vauva-arkeensa.
- 1 545 vastaajaa (vauvojen ja alle 2-vuotiaiden taaperoiden vanhemmat).
- Suurimmat kuormittajat: unipula ja väsymys, tukiverkkojen puute, parisuhteen haasteet ja epätasainen työnjako.
- 24 % kokee, ettei vertaistukea ole riittävästi.
- Suurimmat voimavarat: kodin turva, onnistumisen kokemukset, myönteinen palaute vauvasta, läheiset ihmissuhteet.
