MonikulttuurisuusVauvaperheet

Doula toimii korvikeäitinä maahanmuuttajan synnytyksessä 

Vapaaehtoinen doula Titta Heikkala on osallistunut pariinkymmeneen synnytykseen, joista monessa synnyttänyt on ollut maahanmuuttaja tai pakolainen. Hän tietää, että synnytyksessä ei ole merkitystä äidinkielellä vaan läsnäololla. Ensi- ja turvakotien liiton vapaaehtoiset doulat auttavat synnyttäjiä monenlaisissa tilanteissa.

Kuva Titta Heikkalasta

Synnytyksessä tukemiseen ei välttämättä tarvita yhteistä kieltä. Näin sanoo vapaaehtoisena doulana Oulun Vauvatalossa toimiva Titta Heikkala. Hän on auttanut erityisesti maahanmuuttaja- ja pakolaissynnyttäjiä.

– Kehonkielestä näkee niin paljon. Milloin häntä [synnyttäjää] sattuu ja milloin hän tarvitsee apua, Heikkala kertoo.

Synnytykset ovat aina synnytyksiä, kansalaisuuteen tai äidinkieleen katsomatta. Jokainen synnytys on erilainen, mutta silti suurin osa asioista pätee kaikissa synnytyksissä. Synnytyksiin esimerkiksi kuuluvat tietyt vaiheet ja doulan repertuaarista löytyvistä lääkkeettömiä kivunlievityskeinoja joku auttaa jokaista.

Ei-sanan ja sen, toimiiko doulan antama lääkkeetön kivunlievitys, ymmärtää ilman yhteistä kieltäkin. Tärkeintä on läsnäolo, sillä tavallisessa synnytyksessä kätilö on paikalla vain lyhyitä aikoja.

–Kun synnyttäjä tietää, että joku on lähellä, se rauhoittaa jo paljon. Ei siinä edes tarvitse minkäänlaista kieltä, kun vain on siinä.

Päivätyönään ohjelmistosuunnittelua tekevälle Heikkalalle englannin puhuminen on luontevaa. Siksi hän doulaa useimmiten nimenomaan maahanmuuttajaperheitä. Suurimmassa osassa Heikkalan doulaussuhteita synnyttäjä on osannut englantia, joten kommunikointi myös puheen avulla on ollut sujuvaa.

Doula paikkaa puuttuvia tukiverkkoja

Heikkala on toiminut Oulun Vauvatalon vapaaehtoisena doulana viisi vuotta. Sinä aikana hänellä on ollut noin neljäkymmentä doulaussuhdetta. Yleensä synnyttäjällä on tukenaan kaksi doulaa, ja tätä tavataan odotusaikana kerran tai kaksi. Lasketun ajan lähestyessä doulat ovat hälytysvalmiudessa synnytykseen asti. Aika usein synnyttämään lähdetään yöllä.

Kun synnyttäjä on vastikään saapunut maahan, on helpotus saada mukaan doula, joka tuntee sairaalan ja sen tavat.

Jo pelkästään se, millaisessa sairaalassa Suomessa on tapana synnyttää, saattaa olla uusi asia synnyttäjälle. Etenkin nyt, kun synnytysvalmennuksia ei enää järjestetä sairaaloissa.

–Ihan sama mitä varten menee sairaalaan, se on aina hirveän jännää. Kun on vielä vieraassa maassa, eikä tiedä miten systeemi toimii, etukäteen keskustelusta on apua, Heikkala kertoo.

Monilla Heikkalan auttamilla synnyttäjillä ei ole perhettä tai muita lähisukulaisia Suomessa. Tällöin tutun ihmisen mukanaolosta tulee entistä tärkeämpää.

Monissa maissa synnyttäjän äiti tai isompi joukko sukulaisia osallistuu synnytykseen. He tuovat mukanaan tietoa ja taitoa kohdata elämää mullistava synnytyskokemus ja vauva-aika. Ajatus siitä, että joutuu synnyttämään ilman tätä tukea välimatkan tai vaikkapa korona-aikaan matkustuskieltojen vuoksi, on monelle vaikea.

–Doula on tavallaan sellainen korvikeäiti. Synnyttäjät ovat aina hirveän tyytyväisiä siitä, että siellä on joku äitihahmo mukana, Heikkala sanoo.

”Mitään ei tarvitse hävetä”

Usein myös tuleva isä on mukana synnytyksessä, mutta ei aina etukäteen tiedä, kuinka synnytys etenee ja mitä hän voisi synnytyssalissa tehdä. Tällöin Heikkala pyrkii osallistamaan myös isää ja jakamaan vinkkejään siitä, kuinka synnyttäjää voi auttaa. Parhaassa tapauksessa Heikkala voi tämän jälkeen siirtyä taustalle seuraamaan, että molemmat pärjäävät hyvin.

Doulan, joka avustaa eri kulttuureista tulevien synnytyksiä, on muutenkin tärkeää osata antaa tilaa. Perheen uskonto tai kulttuuri voivat näkyä esimerkiksi siten, että pian synnytyksen jälkeen isä ottaa vauvan syliin ja lausuu tälle rukouksen.

Ennen kaikkea doula rakentaa luottamusta itsensä ja synnyttäjän välille. Heikkala sanoittaakin usein synnyttäjälle sitä, että on ollut jo monessa synnytyksessä mukana ja nähnyt monenlaisia tilanteita.

–Kerron, ettei mitään, mitä synnytyksessä tapahtuu, tarvitse hävetä.

Tukea myös vauva-arkeen

Vauvan synnyttyä doula pyrkii olemaan tuoreiden vanhempien seurassa jonkin aikaa. Välillä hän osallistuu synttärikahveille, jotka sairaala tarjoaa synnytyksen jälkeen. Joitakin vauvoja ja synnyttäjiä Heikkala on käynyt katsomassa vielä osastollakin, ellei heillä ole ollut muita vierailijoita.

Noin kuukausi synnytyksen jälkeen doulat tekevät kotikäynnin ja päättävät doulaussuhteen. Vierailulla puhutaan perheen voinnista, neuvotaan usein Suomen säähän sopivassa pukeutumisessa ja käydään läpi synnytystä. Usein synnytyksestä keskustelu on tuoreelle vanhemmalle tärkeää. Suomea puhuvalla, kokeneella doulalla on usein synnytyksen kulusta synnyttäjää tarkempi käsitys ja hän voi näkemällään täydentää tämän kokemusta.

Heikkala kertoo, että esimerkiksi vesisynnytyksessä synnyttäjä on saattanut itse ottaa vauvan kiinni ja nostaa hänet syliinsä tajuamatta sitä. Kun hän kuulee doulalta napanneensa vauvan itse sen sijaan, että kätilö olisi hoitanut asian, saattaa hän olla hyvin liikuttunut tiedosta.

Synnytyssalissa aika katoaa

Kahteen kertaan Heikkalaa on pyydetty mukaan saman perheen toiseen synnytykseen. Silloin doulalla voi olla vielä suurempi rooli synnytyksessä, jos tukiverkkojen puuttuessa toisen vanhemman täytyy jäädä kotiin huolehtimaan esikoisesta.

–Se on ihana luottamuksen osoitus. He kokivat sen niin tärkeäksi, että ovat nimenomaan pyytäneet samat doulat uudestaan.

Heikkalalla on itsellään kaksi lasta. Doulana hän on osallistunut pariinkymmeneen synnytykseen. Lisäksi hän on ollut mukana kahden lapsenlapsensa syntymässä. Hän on oppinut olemaan olettamatta mitään etukäteen.

– Kaikki säännöt heittävät aina ihan päälaelleen, kun menee synnytyssaliin. Synnytyssalissa aika jotenkin katoaa, se kuluu siellä ihan huomaamatta. Sali on aivan oma maailmansa.

Heikkala epäilee, että synnytykseen osallistumisen herättämässä hormoniryöpyssä on jotain koukuttavaa. Sen voimalla nimittäin jaksaa unettoman yön jälkeen tehdä kokonaisen työpäivän ilman ongelmia. Ja se saa ottamaan aina uudestaan ja uudestaan doulan tehtävän vastaan.

On suuri etuoikeus, että hän on saanut niin monta kertaa nähdä, kuinka vauva ja vanhemmat kohtaavat ensimmäisen kerran.

–Synnytys on joka kerta yhtä ihmeellistä.

Teksti: Mari Uusivirta


Oulun ensi- ja turvakoti Ry:n Vauvatalolla toimii ammatillisen työn rinnalla joukko suurisydämisiä vapaaehtoisdoulia, jotka antavat omaa vapaa-aikaansa synnyttäjän hyväksi ja tueksi. Oulun vapaaehtoisdoulatoiminta on käynnistynyt v. 2011 ja toiminnassa on mukana 21 vapaaehtoisdoulaa. Osa doulista on ollut mukana toiminnassa alkuajoista lähtien.

Vapaaehtoisdoulat tukevat perheitä, joilla on erityisen tuen tarve. Erityisen tuen tarve voi olla terveydellinen, sosiaalinen tai taloudellinen haaste, jonka vuoksi on myös syntyvän vauvan etu, että perhe saa tukea raskauteen ja synnytykseen. Doulan tuki alkaa jo raskausaikana ja perheen niin halutessa, doula on mukana myös synnytyksessä sekä tapaa perhettä vielä kerran synnytyksen jälkeen.

Vapaaehtoisdoula on saanut koulutuksen tehtäväänsä. Doula tarjoaa emotionaalista tukea, rohkaisee, kannustaa ja pyrkii yhdessä perheen kanssa luomaan synnytysrauhaa ja vahvistamaan synnyttäjän turvallisuuden tunnetta. Doula tukee synnyttäjää hänen toiveidensa mukaisesti ja doula myös tukee kumppania tukemaan äitiä. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalaan synnytysosaston kanssa ja toiminnassa on yhdyskätilö synnytysosastolta.