”Asiantuntija-apu enemmän nuorten näköiseksi”
Lukiolaiselle opinto-ohjaaja on usein se, jolta saa tukea, mutta kynnys hakea ammattiapua voi olla nuorelle korkea.
– Monet nuoret ovat nykyään aika sulkeutuneita, miettii Lohjan yhteiskoulussa opiskeleva 17-vuotias siuntiolainen Jenny Andersson.
Hänen mukaansa ulospäin kaikki saattaa näyttää hyvältä, mutta pinnan alla voi olla toisin.
– Toki on sitten niitäkin nuoria, joilla menee tosi hyvin.
Anderssonin mukaan koulussa näkee usein stressiä ja ahdistusta.
– Vanhempien odotukset saattavat olla suuria. Niin sanotusti huudetaan siitä, ettei ole lukenut riittävästi. Kannustaminen voisi toimia paremmin.
Voimaa taas antavat kaverit ja yhteisöllisyys.
– Jos jollakin ei ole ystäviä, niin hän voi ammentaa voimia vaikkapa kirjoista, videopeleistä tai some-yhteisöistä.
Anderssonin mukaan lukiolaiselle opinto-ohjaaja on usein se henkilö, jolta saa tukea. Parhaimmillaan opo voi rohkaista ja avata nuorelle uutta suuntaa. Jenny ehdottaa, että opiskelijan vuosittainen käynti psykologin luona voisi olla hyvä asia.
– Hän voisi sitten kysyä, että saako sinun asioistasi kertoa vanhemmillesi vai pidänkö asian omana tietonani.
Kavereille helpointa jakaa asioita
Tölö Gymnasiumin opiskelija Magda Hagman (17) näkee, että myös koronan takia nuorille on tullut aika paljon erilaisia haasteita.
– Hyvä asia on se, että ainakin meidän lukiossamme panostetaan mielenterveysasioihin. Niistä keskustellaan minunkin kaveriporukassani paljon. Hagmankin on huomannut, että koulunkäynti on se asia, joka tuottaa monille nuorille paineita.
– Jotkut asuvat yksin, ja rahatilannekin voi aiheuttaa ongelmia.Koulun kautta saa tarvittaessa erilaista ammattiapua. Nuorella on usein kuitenkin iso kynnys mennä hakemaan sitä. Ammattilaisia ei myöskään ole tarpeeksi.
– Esimerkiksi meidän koulussamme koulupsykologin luona voi käydä maksimissaan viisi kertaa. Kun luottamus on syntynyt ja asioissa on päästy syvälle, niin sitten se viides kerta menikin jo, Magda sanoo.
Helpointa on käsitellä omia asioitaan samanikäisten kavereiden kanssa.
– Kaikki nuoret eivät valitettavasti voi luottaa omiin vanhempiinsa. Jos kerrot heille joitakin asioitasi, niin se tieto voi levitä eteenpäin muille sukulaisille. Magda Hagmanin mukaan asiantuntija-apu olisi syytä saada mahdollisimman paljon nuorten näköiseksi.
– Niitä pitäisi mainostaakin siellä, missä nuoret muutenkin ovat. Jos avusta kerrotaan vain koulussa, niin teho ei ehkä ole riittävä.
Apua lapsille ja nuorille
Ensi- ja turvakotien liitto auttaa lähes 7 000 lasta vuosittain. Lapsille ja nuorille suunnatun avun määrää lisättiin korona-ajan alussa erityisesti chat-palvelulla. Apua saa myös lasten ja nuorten vertaisryhmistä, yksilötapaamisista ja avopalveluista.
Vanhempien eron kokeneiden vertaisryhmissä lapset jakavat kokemuksiaan ja tunteitaan. Vertaisuus on tärkeä osa ryhmien antia. Eroa käsitellään ikätason mukaisesti leikkien, piirtämisen, pelaamisen ja tarinoiden kautta. Ryhmiä kokoontuu 17 jäsenyhdistyksessä.
Yksilötapaamisessa lapsi saa tukea eron mukanaan tuomien muutoksien ja tunteiden käsittelyyn. Lapsia tavataan vanhempien toiveesta tai työntekijän aloitteesta. Tapaamisia järjestetään 7 jäsenyhdistyksessä.
Väkivaltatyön avopalvelu auttaa lähisuhteissaan väkivaltaa kokeneita ja sitä tarjotaan 22 yhdistyksessä. Apua saavat kaikki väkivallan osapuolet: lapset, väki-valtaa kokeneet ja sitä käyttäneet sukupuolesta riippumatta. Lasten ja nuorten chatissä voi keskustella aikuisen kanssa esimerkiksi vanhempien erosta, tai kun kotona on väkivaltaa tai pelottaa.