Valoa, ei väkivaltaa -kampanja muistaa tänä vuonna surmansa saaneiden naisten lisäksi pelkääviä lapsia. Moni lapsi joutuu eron jälkeen tapaamaan väkivaltaa käyttänyttä vanhempaa.
Vaino ja suomalaiset lapset ja nuoret eivät tunnu liittyvän yhteen. Silti vainoaja voi löytyä läheltä. Vanhempien eron jälkeen lapsi voi joutua näkemään, miten oma vanhempi vainoaa toista – tai lasta itseään.
Useimmat turvakodista apua hakevat asioivat suomeksi*. Silti maahanmuuttajiakin hakeutuu turvakoteihin entistä enemmän. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät 13 turvakotia, joiden henkilökuntaa muuttuva tilanne haastaa monella tavalla.
Miksi uudet ja uudet sukupolvet kohtelevat toisiaan väkivaltaisesti? Miksi siitä ei jo päästä? Turvakodeissa pitkään työskennelleen Timo Rytkösen mielestä ensimmäinen askel on tarjota apua aktiivisesti.
Satu kameleontille ja muita satuja sinulle -kirjan kuviin ja satuihin sisältyy paljon lämpöä ja toiveita. Vasta julkaissut sadut on tehty viestiksi ja avuksi lapsille, joiden vanhempi eron jälkeen kiusaa ja vainoaa entistä puolisoaan ja lapsiaan.
Porin turvakoti aloitti toimintansa maaliskuun puolivälissä. Neljän vuoden tauon jälkeen turvakoti tuli tarpeeseen. Ensimmäiset avun tarvitsijat saapuivat päivä sen jälkeen, kun toimilupa oli saatu.
Iso muutos alkaa pienestä. Lapset, joita kasvatuksen nimissä lyödään laimin tai kohdellaan väkivaltaisesti, saavat nopeammin apua, kun aikuiset uskaltavat tunnistaa huonon kohtelun.