Ovatko asenteet ongelma?
Jos haluamme kuulua johonkin ryhmään, omaksumme sen asenteet.
Yhdysvaltain tiedustelupalvelun agentti tiivisti kahdenkymmenen vuoden kokemuksen ihmisistä näin: ”Everybody think They are the Good Guys.” Suomessa Ihmisoikeusjärjestö Amnestyssä työskentelevä Pia Puu Oksanen siteeraa agenttia, kun häneltä kysyy asenteista.
− Ryhmä perustelee itselleen oman asenteensa, vaikka se ulkopuolelta vaikuttaisi äärimmäisen haitalliselta, kuvaa Oksanen ja jatkaa.
− Ihmiset virittyvät sosiaalisiin ryhmiin asenteiden kautta. Jos haluamme kuulua johonkin ryhmään, omaksumme sen keskeiset asenteet. Muutos ihmisen asenteessa taas tapahtuu todennäköisimmin silloin, jos hän haluaa kuulua ryhmään, jonka asenne on hyvin erilainen kuin hänen.
− Jos äiti tai isä esimerkiksi haluaa kuulua sellaisten vanhempien joukkoon, jotka toteuttavat väkivallattoman vanhemmuuden ideaalia, se vahvistaa väkivallatonta asennetta. Väkivallattomuus on otettava omaksi lähtökohdaksi.
Yleinen asenne vaikuttaa
Pia Puu Oksanen puhuu asenteista Väkivaltafoorumissa elokuun lopussa. Hän haluaa erottaa asenteet ja mielipiteet toisistaan. Julkisessa keskustelussa ne tuppaavat menemään sekaisin.
− Asenne on kokonaisvaltaisempi ja sisältää niin tunnetta, tietoa kuin toimintaa.
Työssään Oksanen on tullut siihen tulokseen, että jos asenteisiin halutaan vaikuttaa, on vaikutettava siihen, millaista puhetta ja asennetta on saatavilla.
− Esimerkiksi kun julkinen keskustelu on viime aikoina koventunut, myös rasistiset asenteet ovat paremmin saatavilla.
− Ne vaikuttavat yksilöidenkin asenteisiin.
Merkittävimmin asenteisiin vaikuttaa keskustelu kasvokkain. Oma asenne voi muuttua, kun kuulee, mitä vaihtoehtoja sille on.
