Näkökulmat

Kriisissäkin isä haluaisi hyvää

Kriisit isän elämässä -tutkimuksen ensimmäiset tulokset ovat valmistumassa. Ensikotien ja avopalveluiden isät vaikuttavat niin sitoutuneilta lastensa parhaaseen kuin vain pystyvät.

Ensi- ja turvakotien liitto. Enska. Tutkija Johanna Mykkänen ja Petteri Eerola. Kuvattu 24.3.2017 Tampereella. Kuva: Laura Vesa

− Aloimme epäillä, että kokonaiskuva ei ole selvillä, sanoo tutkija Johanna Mykkänen Jyväskylän yliopistosta.

Mykkänen on tutkinut Tampereen yliopistossa työskentelevän  kollegansa Petteri Eerolan kanssa suomalaisia isiä jo vuosia. Useimmiten tutkimus on kuitenkin keskittynyt niin sanotusti hyväosaisiin, isyyden ihannetta hipoviin miehiin.

– Halusimme nyt kuulla, miten isyytensä hahmottavat miehet, joilla kaikki ei suju niin kuin naistenlehdissä kerrotaan. Emme arvota miesten kokemaa, vaan haluamme kuulla, mitä he itse ajattelevat, sanovat Mykkänen ja Eerola.

Kriisit isän elämässä -tutkimuksessa haastateltiin viime vuonna reilut
30 isää, jotka olivat ensikotien ja avopalveluiden asiakkaina Ensi- ja
turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä. Haastatteluita tekivät yhdistysten työntekijät, jotka olivat miehille jo tuttuja.

Tilaisuus kuunnella rauhassa

Haastatteluissa käytiin läpi aika isäksi tulemisesta nykyhetkeen, raskausajasta lähtien. Niina Neuvonen haastatteli isiä Etelä-Savossa Joroisten seudulla. Lapsen Kengissä ry:n työntekijänä hän sai samalla tilaisuuden kuunnella keskittyneesti asiakasperheittensä miehiä.


Isät sanovat, että yhdistyksissä heidät otetaan vastaan ihmisinä, kuvaa
Johanna Mykkänen.


– Haastattelussa oli tarkoitus nimenomaan kuunnella, eikä keskustella, Neuvonen sanoo.

Isän kokemus sai tulla esiin juuri sellaisena, kuin hän sen kuvasi. Neuvonen on tehnyt Alvari-perhetyötä kuutisen vuotta ensin Lapsen Kengissä ja nyt Lahden ensi- ja turvakoti ry:ssä. Yhdistykset saivat
isiltä kiitosta siitä, että heidät otetaan vastaan ihmisinä, rohkaisevasti.

Monenlaisia isiä

Haastellut isät ovat keskenään hyvin erilaisia. Osa on taloudellisesti keskiluokkaisia asuntoineen ja farmariautoineen. Osan elämässä taas näkyy, miten sosiaaliset ongelmat kasautuvat.

– Jos mies esimerkiksi käyttää päihteitä, on todennäköistä, että se
tuo mukanaan muita ongelmia, kuvaa Petteri Eerola.

Siihen, tunteeko mies olevansa toimija vai toimien kohde, vaikuttaa
se, onko hän itse päättänyt avun hakemisesta. Useimmiten miehet ovat vastuussa lapsesta yhdessä puolisonsa kanssa, mutta aineistoon kuuluu myös yksin lapsestaan huolehtivan isän haastattelu.


Meitä kiinnostaa, miten miehet puhuvat kokemuksistaan, sanoo Petteri Eerola.


– Näyttää siltä, että kriisinkin kokeneet isät tietävät hyvin, millaista ihanteellinen isyys on. He haluaisivat olla hoivaavia ja läsnäolevia isiä lapsilleen.

– Isät vaikuttavat toimivan lapsensa hyväksi niillä resursseilla, mitä
heillä on, sanoo Johanna Mykkänen.

Ongelmat isien elämässä ovat samoja kuin tavallisestikin  jäsenyhdistysten asiakkaiden elämässä. Kriisi, joka isän elämään vaikuttaa ja jonka hän itse nimeää kriisiksi, voi olla esimerkiksi mielenterveysongelma, päihteet, vankilassa oleminen tai tuomion uhka.

– Jonkun huoli lapsen ongelmista tai oireilusta voi olla hyvin voimakas, sanoo Johanna Mykkänen.

Hauras toiveikkuus

Tutkimuksen isät suhtautuvat tulevaisuuteen varovaisesti. Tänään
asiat ovat suhteellisen hyvin, mutta realismia on, että ensi viikko voi olla toisenlainen.

– Isät ajattelevat, että on mahdollista, että vaikeuksia tulee lisää, mutta saatan myös selvitä niistä, kuvaa Johanna Mykkänen.

Varovainen toiveikkuus on hänestä ”käsinkosketeltavaa”. Miehet luottavat siihen, että kun he ovat jo saaneet apua, he voivat saada sitä tulevaisuudessakin, jos tarvitsevat. Lapsen syntymä on mahdollisuus
uudenlaiseen elämään, mutta muutos vaatii myös paljon työtä, kasvamista ja oppimista.

– Mitään sokeaa luottamusta tulevaisuuteen haastatteluissa ei kyllä
kuulu, tiivistää Mykkänen.

Eerola ja Mykkänen jäävät miettimään, onko mahdollista, että kriisin
kokeneet isät, jotka ovat joutuneet pysähtymään, voivat antaa  lapsilleen jotain sellaista, mitä työelämän imussa olevat isät eivät voi.

– Puhe kiireestä puuttuu. Se voi olla myönteistä. Isät tuntuvat ajattelevan, että nyt otetaan vakavasti tämä juttu, sanoo Johanna Mykkänen.

Kriisit isän elämässä -tutkimus

    • tutkimus isien kokemuksista
    • aineistona ensikotien ja avopalveluiden isien haastattelut
    • haastateltu 30−35 isää
    • uutta tietoa palveluiden kehittämiseksi ja päätöksenteon perusteeksi
    • tutkimusta tekevät Jyväskylän ja Tampereen yliopistot.
    • ensimmäiset tulokset tänä vuonna
    • tutkimushankkeen pohjalta julkaistaan useita opinnäytetöitä.

Eerola ja Mykkänen ovat aiemmin (Gaudeamus, 2014) toimittaneet tutkimusjulkaisun Isän kokemus.

Juttu on julkaistu Enskassa 2/17