Oman vauvan helliminen on isienkin supervoima

Nyyti ry:n Miehen tila -hankkeen hankepäällikkö Samuli Hietala on vuosia työskennellyt suomalaisten poikien ja miesten kanssa.

Väestöliiton Poikien puhelimessa hän kävi viiden vuoden aikana yli 10 000 puhelua poikien ja nuorten miesten kanssa.

– Miehen tila -hankkeessa taas pyritään vertaisryhmillä ja yksilöohjauksella tukemaan korkeakouluissa opiskelevien nuorten miesten mielenterveyttä ja hyvinvointia, Hietala sanoo.

Sukupuolisensitiivisyyden asiantuntija on pitkään pohtinut sitä, miten saataisiin työstettyä opittuja malleja siitä, miten miehenä saa, ja miten taas ei saa toimia.

– Samalla päästäisiin purkamaan näiden toimintatapojen negatiivisia malleja. Nehän vaikuttavat omaan elämään ja hyvinvointiin.

Hietala näkee suomalaisen koskemattomuuden ja läheisyyden puutteen erittäin vahingollisina asioina.

– Sylin ja kosketuksen merkityshän on ihmiselle aivan elintärkeä vauvasta lähtien. Ne ovat universaaleja keinoja välittää toiselle viestiä siitä, että olet hyväksytty ja sinua rakastetaan ehdoitta. Turvaa tuova kosketus on valtava voimavara, oikea supervoima.

Kasvatustrendit kulkevat sykleissä

Samuli Hietala tarkastelee isyyttä myös kahden lapsen isänä. Perheessä on kolmevuotias tyttö ja nelikuukautinen poika.

Hänen mukaansa kasvatustrendit näyttäisivät kulkevan tavallaan sykleissä. Välillä arvostetaan tiukempia kasvatustapoja, välillä taas ”pehmeämpiä”. Silloin mieskin saa helliä pientä lastaan jopa julkisesti.

Asiaan vaikuttaa olennaisesti se, millainen on se ympäristö, jossa elämme.

– Nyt elämme jonkinlaista renessanssia suhteessa kontrolliin ja kovuuteen. Vanhat miesihanteet ovat jälleen nousseet esille.

Hietala taas mieltää vahvuuden ja kovuuden aivan eri tavalla, mitä jotkut tämän hetken miesvaikuttajat.

– Minulle vahvuutta on nimenomaan sen näyttäminen, että välittää. Ja rohkeutta on poikkeaminen siitä, mikä tuntuu itselle vaikealta.

Hankepäällikkö toivoo, että läheisyyden ja hellyyden osoittaminen olisivat mahdollisia kontekstista riippumatta.

”Minulle vahvuutta on nimenomaan sen näyttäminen, että välittää.”

Hän painottaa sitä, että vauvan ja vanhemman väliseen kosketukseen ei liity mitään hävettävää tai sellaista, jota pitäisi piilotella. Tämä koskee tietenkin myös isiä.

– Se on ihan sama, mitä leikkipuistossa joku ajattelee, jos suukottelen ja hellin lapsiani. Toimin niin ollakseni paras mahdollinen isä lapsilleni.

Hietala ei usko sitä, että hellyydestä tingittäisiin sen takia, että asian merkitystä vauvan kehitykselle ei tiedetä.

– Aika harvan asian suhteen voi nykyään puhua suoranaisesta tiedon puutteesta. Eri asia on sitten se, saavuttaako tieto sen kohderyhmän, jolle se on tarkoitettu.

Tiedon hankinnassakin näkyvät usein vielä vanhat roolit.

– Uskaltaisin väittää, että äidit hankkivat ison osan lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyvästä tärkeästä tiedosta. Itselläkin olisi perheessämme tässä asiassa parannettavaa.

Toiminnan muutos lähtee itsetutkiskelusta

Kaikille ei tietenkään ole helppoa osoittaa tunteitaan esimerkiksi toisia halaamalla tai muuten koskettamalla. Se voi olla meille suomalaisille/suomalaisessa kulttuurissa erityisen hankalaa, mutta onneksi muutosta tapahtuu.

Miten sitten hellivää vanhemmuutta voisi lähteä kehittämään itsessään?

Samuli Hietala neuvoo lähtemään liikkeelle syvästä itsetutkiskelusta. Ensinnäkin; mitä tunteita ajatus hellyyden antamisesta minussa herättää?

”Se on ihan sama, mitä leikkipuistossa joku ajattelee, jos suukottelen ja hellin lapsiani.”

Sitten voi pysähtyä pohdiskelemaan, mistä ne tunteet oikein tulevat.

– Sain itsekin kiinni yhdestä järkyttävästä ajatuksesta. Kun meille syntyi poika, niin mietin hetken, voinko suukotella häntä samalla tavalla kuin tytärtämme. Tietyt normit siis vaikuttivat ajatteluuni.

Hankepäällikkö arvelee, että oma käsitys miehuudesta vaikuttaa paljon siihen, mitä ajattelee voivansa vanhempana tehdä.

– Voin sitten valita ja toimia sillä tavalla, minkä näen lapsilleni parhaaksi. En nyt voisi kuvitellakaan, että en suukottelisi poikaani siinä kuin tyttöänikin. Se on niin itsestään selvää.

”Kosketuksen rajoittaminen tai siitä säästäminen on tosi huono investointi.”

Samuli Hietala kannustaa lämpimästi kaikkia isiä muutoksen pohdintaan, ja myös itse muutokseen. Hellyys voimaannuttaa kaikkia.

– Kosketuksen rajoittaminen tai siitä säästäminen on tosi huono investointi.

Kaikeksi onneksi miestenkään ei tarvitse pohtia yksin sitä, miten vauvansa tai isommat lapsensa kasvattaisi.

Hietalalle tärkeä voimavara on ryhmä naapuruston muita isiä. Heidän ohjelmassaan on viikoittain lenkkisauna.

– Lauteilla puhumme sitten joistakin asioista, mitä perheissämme tapahtuu. Jos joku ei paikalle pääse koska on lastensa kanssa, niin siihen löytyy tältä joukolta paljon ymmärrystä, Hietala hymyilee.