Työn tulos näkyy nyt
Yhteiskunta on haastanut sosiaali- ja terveysjärjestöjä jo pitkään osoittamaan, miten ne auttavat ihmisiä ja miten niiden työ vaikuttaa. Ensi- ja turvakotien liitto tarttui haasteeseen. Vaikuttavuus esiin -hankkeessa luotiin yksinkertainen mittari, joka osoittaa asiakkaan kokemaa muutosta työskentelyn mittaan.
Hankkeen päällikkö Nina Forsström kertoo tyytyväisenä, että mittarin samoina toistuvat kysymykset toimivat ja osoittavat muutosta ihmisen hyvinvoinnissa, elämäntilanteessa ja toimintakyvyssä asiakkuuden aikana. Kysymykset voi lähettää asiakkaan puhelimeen asiakastietojärjestelmän kautta tai käydä ne läpi paperilla.
Vaikuttavuus esiin -mittari ja tiedon käsittelyn malli on käytössä kaikissa 30 jäsenyhdistyksessä niiden kaikissa työmuodoissa.
– Nyt me osaamme kertoa, millaisia vaikutuksia tekemällämme työllä on, kertoo Nina Forsström.
Mittari on tärkeä työn vaikutuksen mittaamisessa.
Sitkeä yhdessä kehittäminen on mahdollistanut sen, että yhdistysten erilaiset toimintamuodot voivat käyttää samaa mittaria. Eri työmuotojen vaikutuksista voidaan puhua yhteisellä kielellä.
Samalla toiminnan arvioinnista on tullut systemaattinen osa yhdistysten jokapäiväistä työtä. Palauteen perusteella seuraavan vuoden suunnittelussa mietitään entistä tarkemmin, mitä tavoitteita työssä on ja miten ne saavutetaan.
– Kun on määritelty tavoitteet ja toimitaan niiden mukaan ja sitten arvioidaan saatuja vaikutuksia, voidaan taas tarkentaa tekemistä ja luoda uusia tavoitteita, kuvaa Forsström.
Muutokset arjen työssä
Väkivaltatyön avopalveluista Pääkaupungin turvakoti ry:ssä hakee apua vuosittain 500–600 aikuista. Viime vuonna avopalvelun neljä työntekijää tapasi yksittäisiä asiakkaita noin 1400 kertaa.
Palvelusta vastaava Seija Kilpinen sanoo, että arviointimittaria käytetään lähes kaikkien yksilöasiakkaiden kanssa.
– Mittarin käyttö on uusi tapa tehdä työtä. Ihan ensimmäinen reaktio oli, että käynneille tulee taas tehtäväksi uusi, lisätyötä aiheuttava keskustelu, Kilpinen kuvaa.
– Nyt kukaan ei enää kyseenalaista kysymysten käyttämistä. Kun työntekijät ovat olleet alusta lähtien mukana mittarin kehittämisessä ja se on rakentunut arjen työstä käsin, se sopii siihen.
Mittarilla ei tee mitään, jos sen tuottamaa tietoa ei hyödynnä.
– Tällä alalla puhutaan paljon siitä, että työ on hyödyllistä, mutta mistä sen tietää. Vihdoin on jotain, jolla voi osoittaa työn hyödyn. Ja juuri siinä kohtaa, joka on meidän työmaata. Pääsen kohta käyttämään tuloksia STEAn raportoinnissa.
Väkivaltatyö avopalvelussa on melko lyhytkestoista, käyntejä on keskimäärin viisi. Seija Kilpinen arvioi, että kysymykset ovat muutoksen mittaamisen ohessa jämäköittäneet asiakkaan elämän muutoksesta ja toivosta puhumista.
– Mittarin tuottamien graafien katsominen yhdessä tuottaa palautteen sekä asiakkaalle että työntekijälle.
Puheeksi ottaminen
Lappeenrannassa kriisiapua väkivaltaan tarjoaa Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys. Niina Suvanto on huomannut muutoksen orientoitumisessa asiakkaiden tapaamiseen. Mittarin täyttäminen ja katsominen auttaa valmistautumaan tapaamiseen.
– Vastaukset tuottavat tietoa, jota on tärkeä käydä tapaamisella läpi. Jos asiakas arvioi hyvinvoinnissaan tapahtuneen muutosta parempaan tai huonompaan, kysyn siitä ja käsittelemme siihen vaikuttaneita tekijöitä.
– Tai jos esimerkiksi keskusteluyhteys puolison kanssa on syntynyt, asiat yleensä lähtevät menemään eteenpäin. Samoin töiden loppuminen tai työpaikan saaminen näkyy vastauksissa, koska se vaikuttaa taloudelliseen turvaan, turvallisuuden tunteeseen ja toiveikkuuteen tulevaisuudesta. Siten esiin voi nousta tarve muuhun tukeen asiakkaan arjessa, esimerkiksi mielenterveys- ja päihdekeskusteluihin. Mittari istuu väkivaltatyöhön hienosti.
Ensikodissa kahdenlaisia tuloksia
Lahden ensi- ja turvakoti ry:n ensikodissa mittaria käytetään asiakkaan tullessa ensikotiin, tietyin välein asiakkuuden aikana, ensikodista lähtiessä ja vielä kotiin palattua. Viime vuonna asiakkaina oli 34 naista ja 17 miestä.
Kertyvä tieto motivoi ja suuntaa toimintaa.
Osalla asiakkaista on ollut hankaluuksia ymmärtää mittarin kysymyksiä puutteellisen kielitaidon takia tai muista syistä. Kysymykset on käännetty suomen lisäksi 11 yleisimmälle asiointikielelle (arabia, englanti, espanja, farsi, ranska, ruotsi, somali, sorani, thai, venäjä, viro), mutta kaikille äidinkielistä käännöstä ei ole. Mittarin on näistä syistä havaittu tuottavan kahdenlaisia tuloksia.
– Osalla asiakkaista mittari toimii työvälineenä ja tuo näkyviin esimerkiksi perhetilanteiden muutoksia ja niiden kehittymistä, jotka on sitten helpompi ottaa puheeksi, sanoo ensikodin johtaja Sirpa Lampinen.
– Jos taas asiakkaan on vaikea arvioida omaan tilannettaan, eikä hän mielestään olisi tarvinnut ensikodin apua, se näkyy vastauksissa, Sirpa Lampinen sanoo.
Asiakas voi haluta osoittaa kyselyllä, ettei mitään ongelmaa ole. Silloin arviointimittari ei kuvasta asiakkaan tilannetta niin kuin se voisi.
– Silloinkin mittari kyllä tuottaa tiedon siitä, miten asiakkaat mieltävät oman tilanteensa, täydentää Sirpa Lampinen.
Miten työ jatkuu
Kevään aikana Vaikuttavuus esiin -hankkeessa testataan lapsia varten tehtyjen kysymysten toimivuutta. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten lisäksi kysymyksiä testaavat Pelastakaa Lapset ry ja Kasper – Kasvatus ja perheneuvonta ry.
Samalla liiton jäsenyhdistykset opettelevat hyödyntämään mittarin käytön kerryttämää tietoa.
– Opettelemme, mitä luvut kertovat siitä, miten yhdistystä pitäisi kehittää ja mitä se tarkoittaa johtamisen kannalta, sanoo Nina Forsström.
Tiedon käyttö on mahdollista, kun muutos on toivottu ja tavoite yhteinen.
Kertynyt tieto on myös vaikuttamisen väline, jota voi käyttää monin tavoin.
– Työ jatkuu myös kaikkien työntekijöiden kanssa. Kertyvä tieto on olennaista ja hyödyllistä ja se motivoi ja suuntaa toimintaa, sanoo Forsström.
KOMMENTTI:
Järjestötyön johtaminen, kehittäminen ja laatu vaativat tietoa siitä, millaisia vaikutuksia ja vaikuttavuutta liitossa tehdyllä työllä on yhdistyksistä apua saavien ihmisten elämään. Tiedon kerääminen ja hyödyntäminen on osa laajempaa arvioinnin ja laadun kehittämisen kokonaisuutta.
Vaikuttavuus esiin-hankkeen kantava voima on ollut yhdistysten yhteinen tarve ja tahto osoittaa työn vaikutukset. Hyvistä ja muutokseen tähtäävistä toimintamalleista tulee kuitenkin pysyviä vain, jos niiden eteen nähdään vaivaa. Toimintakulttuurin muutos ja sen juurruttaminen on matka, jossa työtä on tehty ja tehdään monella tasolla samanaikaisesti.
Huomasimme, että hyvän arviointikulttuurin kehittämisessä ja uuteen toimintatapaan sitoutumisessa työntekijöiden osallisuudella on merkittävä rooli. Kun tavoitteena on yhteisen, kaikkia 30 yhdistystä koskevan toimintakulttuurin muuttaminen ja uuden työtavan aikaan saaminen, on tärkeää, että jokainen mukana oleva yhdistys ja työntekijä on osa ratkaisua.
Uutta, systemaattisesti vaikuttavuustietoa tuottavaa työtapaa kehitettiin yhdessä työntekijöiden kanssa; vaikuttavuutta todentavia välineitä rakennettiin ja ratkaisuja mittarin käyttöön arjessa etsittiin. Pohdimme, miksi tiedon kerääminen on tärkeää. Loimme yhteistä arviointikulttuuria, joka tulisi näkymään niin arjen työssä kuin myöhemmin työn kehittämisessa, johtamisessa ja vaikuttamisessa.
Välineet ovat toimivia ja toimintakulttuurissa tapahtuneet muutokset onnistuneita, kun meille on kehittynyt riittävän yhtenäinen tapa kerätä tietoa työn vaikutuksista ja pystymme hyödyntämään sitä eri tasoilla. Siksi uuden työtavan tulee jollakin tasolla hyödyttää kaikkia mukana olevia: asiakkaat saavat tietoa oman hyvinvointinsa kehittymisestä, työntekijät yhdessä kehitetystä mittarista uuden työvälineen ja esimiehet ja johtajat kertyvän tiedon myötä välineitä toiminnan kehittämiseen ja johtamiseen.
Nina Forsström
Lue lisää julkaisusta Vaikuttavuus esiin. Työn vaikutukset ja niiden mittaaminen järjestöissä
