Vuoroasumisesta tulee paljon hyötyjä, mutta kaikille se ei sovi

Vuoroasumisella tarkoitetaan järjestelyä, jossa lapsi asuu vuorotellen molempien vanhempien luona eron jälkeen. Tilastokeskuksen arvion mukaan noin 40 000 suomalaislasta asuu vuorotellen vanhempiensa luona.

Monissa tutkimuksissa vuoroasumisen on todettu olevan positiivisessa yhteydessä niin vanhempien kuin lastenkin hyvinvointiin. Esimerkiksi vanhempien konfliktit vähenevät ja lapset voivat sosioemotionaalisesti paremmin.

Usein vuoroasuminen toteutetaan symmetrisesti. Silloin lapsi viettää eri kodeissa saman ajan, tavallisesti vuoroviikot. Vuoroasumisen voi toteuttaa myös lyhyemmillä tai pidemmillä vaihtoväleillä.

Viikko-viikko malli olisi käytännössä hankala

Lahden seudulla asuva Tiina (nimi muutettu) erosi noin vuosi sitten avopuolisostaan. Perheessä on kolme lasta. He ovat nyt kuusi-, viisi- ja neljävuotiaita.

Tiina kertoo, että eron jälkeen päädyttiin vuoroasumiseen, koska molemmilla vanhemmilla on tahtotila olla läsnä lastensa elämässä.

Eron jälkeen sovittiin, että lapset ovat isänsä luona perjantaista tiistaihin kaksi kertaa kuukaudessa.

– Jatkossa he tulevat olemaan siellä kahdesti kuukaudessa hieman pidempään eli torstaista tiistaihin.

Tiinan mukaan hän kävi lasten isän kanssa keskustelua siitä, voisiko vuoroasumisen toteuttaa viikko-viikko mallilla.

– Sehän olisi selkeä ja tasa-arvoinen malli. Käytännössä järjestely olisi kuitenkin meillä hankala esimerkiksi vanhimman lapsemme koulukuljetusten takia.

Lasten isän koti sijaitsee eri paikkakunnalla kuin Tiinan.

– Käytännössä tilannetta mutkistaa sekin, että hän viettää paljon viikonloppuja uuden kumppaninsa luona, joka asuu parin tunnin matkan päässä.

Lapset ovat sopeutuneet vuoroasumiseen hyvin

Tiina iloitsee siitä, että lapset ovat suhtautuneet uudenlaiseen asumisjärjestelyyn hyvin. He lähtevät pari kertaa kuukaudessa isälleen oikein hyvillä mielin.

– Aluksi pienin lapsi tässä tilanteessa reagoi itkemällä, mutta siitäkin selvittiin.

Tiina on kertonut lapsilleen toistuvasti, että isikin rakastaa teitä ja pitää teistä huolta.

– Olen myös sanonut, että äiti kaipaa teitä silloinkin, kun olette poissa. Mitään hätää minulla ei kuitenkaan ole. Lapsille tulee siis sellainen olo, että on sallittua mennä isän luokse ja rakastaa häntäkin ihan samalla tavalla kuin äitiä.

Tiina kiittelee lasten isää siitä, kuinka hyvä suhde hänellä on aina ollut lasten kanssa. Yksi iso haaste asiassa kuitenkin on.

– Hän ei juurikaan kerro minulle siitä, mitä hänen uudessa kodissaan tapahtuu. Se ei kuulemma kuulu minulle. Mutta totta kai minä haluaisin tietää, onko lapsillamme siellä hyvä ja turvallinen olo.

Viestinnän epäselvyydet harmittavat

Tiinan ja hänen entisen avopuolisonsa yhteishuoltajuutta rassaavat tällä hetkellä muutenkin eniten viestintään liittyvät ongelmat.

Sillä on oma vaikutuksensa myös vuoroasumisen käytäntöihin. Elämässä voi sattua erilaisia muutoksia jo sovittuihin aikatauluihin.

– En voi luottaa lasten isän vastaavan, jos otan lasten asioissa häneen yhteyttä soittamalla tai viestien. Mielestäni toisen pitää olla tavoitettavissa lasten asioissa myös silloin, kun lapset eivät ole hänellä, Tiina toteaa.

Vaihdot kodista toiseen eivät aiheuta lapsille nyt ongelmia. Aikuisten kitka erityisesti viestinnän suhteen vaikuttaa Tiinan mukaan kuitenkin myös lapsiin.

– Kyllä he sen jännitteen aistivat. Olenkin miettinyt sitä, pitäisikö tähän viestinnän tökkimiseen hakea jotakin ulkopuolista apua. Vielä emme ole ottaneet tätä asiaa entisen avopuolisoni kanssa esille.

Käytännön asiat sujuvat pitkälti äiti-vetoisesti

Koska lapset ovat suurimman osan aikaa Tiinan kodissa, niin hän myös hoitaa suurimman osan käytännön asioista.

– Vanhimman lapsen koulun lisäksi hoidan myös eskarit, neuvolat, hammashoidot ja kuljetukset. Jos tarvitsen apua, niin silloin lasten isä kyllä auttaa. Mutta minun pitää ottaa asia ensin hoitaakseni.

Tiina kertoo toivovansa, että lasten isä olisi aktiivisempi ainakin joissakin asioissa.

– Tässä on nyt tosi paljon yksinhuoltajuuden piirteitä. Toivoisin entiseltä avopuolisolta aktiivisempaa otetta lasten arkisten asioiden, kuten harrastusten, hoitamiseen ja yleisistä asioista sopimiseen.

Käytännön asiana vuoroasumisessa on noussut esille muun muassa kotien erilainen vuorokausirytmi.

– Huomasin tämän lasten väsymyksestä, kun he palasivat luokseni isänsä luota. Saimme hänen kanssaan sovittua sitten suunnilleen saman nukkumaanmenoajan.

Vuoroasuminen antaa mahdollisuuden hengähtää

Hieman yli vuoden kokemuksen perusteella Tiina näkee vuoroasumisessa monenlaisia hyviä puolia. Lasten olo isällään antaa hänelle pienen hengähdystauon pari kertaa kuukaudessa.

– Se mahdollistaa minulle palautumisen. Pystyn keräämään voimia, jotta jaksan sitten taas pyörittää kaikkea arjen asioita.

Lapset puolestaan saavat vuoroasumisen avulla mahdollisuuden molempiin vanhempiinsa.

– Samalla heillä säilyvät suhteet molempien vanhempien läheisiin ihmisiin, esimerkiksi isovanhempiin. Tämä on tärkeää. Lapsemme ovat esimerkiksi aina olleet tiiviissä yhteydessä minun vanhempiini.

Aivan jokaiseen erotapaukseen Tiina ei kuitenkaan suosittele vuoroasumista.

– Sellainen on tilanne, jossa toisen vanhemman voimavarat eivät riitä siihen, että hän pystyisi huolehtimaan lapsista esimerkiksi koko viikon. Lapselle on parasta, että vanhempi on jaksava.

Myös vanhempien kotien välimatkoilla on merkitystä. Se vaikuttaa moniin käytännön asioihin.

– Kun lapset kasvavat, niin he haluavat olla yhä enemmän koulun jälkeen kavereiden kanssa. On vaikeaa siirtyä siitä jonnekin kauemmas tai aivan erilaiseen ympäristöön.

Perheen historia kuormittaa ja suojaa lapsia

Lahden ensi- ja turvakoti ry:n erotyöntekijä Niina Neuvonen kertoo, että vanhemmuussuhteessa kuormittaa muun muassa aikuisten erokriisin eriaikaisuus.

Erokriisin myötä kumpikin aikuinen on oman uuden identiteetin rakentamisen edessä.

– Historia kuormittaa parisuhdetta, sen vuorovaikutusta ja yhteisvanhemmuutta. Toisaalta historia myös suojaa lapsia, kun on olemassa perheen omat vakiintuneet perinteet, Neuvonen sanoo.

Hänen mukaansa Ero lapsiperheessä -työ tarjoaa ennalta ehkäisevää tukea ja neuvontaa eroa pohtiville tai eronneille vanhemmille ja heidän lapsilleen. – Kuulemme vanhemmilta, missä kohdassa kumpikin on menossa. Koitamme sitten ottaa tilanteesta koppia ja tukea vanhempia yhteistyövanhemmuuteen. Ero lapsiperheessä -työssä autamme koko perhettä.

Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä -työ

• Tarjoaa maksutonta tukea eroa pohtiville ja eronneille vanhemmille ja heidän lapsilleen jäsenyhdistyksissä ympäri Suomea.
• Palveluihin kuuluvat: yksilö- ja parityöskentely, lasten ja nuorten vertaisryhmät sekä perhekohtaiset keskustelut.
• Verkossa vanhemmat saavat apua Ero lapsiperheessä-tilaisuuksista ja apua eroon chatistä. Itsenäisesti voi suorittaa Vanhempana eron jälkeen-verkkokurssin.
• Vertaistuki: Vanhempien ryhmät (Vanhemman neuvo®), lasten ja nuorten erovertaisryhmät, erovertaiskahvilat – ohjaajina erovertaiset ja ammattilaiset
• Erotukihenkilötoiminta: Koulutettu vertaistukihenkilö (eronnut vanhempi) tapaa tuettavaa 1–5 kertaa luottamuksellisesti videolla tai kasvotusten
• Lapsille ja nuorille on oma nettisivusto onksok.fi ja chat.

Katso kaikki palvelut ja chat: www.apuaeroon.fi