Lähisuhdeväkivalta Lasten kaltoinkohtelu

Loppu lapsen kaltoinkohtelulle

Moni vanhempi turvautuu henkiseen tai fyysiseen väkivaltaan arkisissa kasvatustilanteissa, aivan kuten heidän omat vanhempansa aikoinaan. Kaltoinkohtelukierteen katkaisemiseen kannattaa hakea apua, sillä tuesta hyötyy koko perhe.

Olen saanut selkääni lapsena, neljän lapsen äiti Malla* toteaa.

Muistiin on piirtynyt kuva vain yhdestä kerrasta, kun hän oli 8-vuotias. Silloin vyönsolki oli jättänyt sinertäviä pisteitä pakaroihin. Malla oli huomannut jäljet vasta liikuntatunnin jälkeen suihkussa.

– Häpesin kamalasti. Siitä on yli kolmekymmentä vuotta, ja silti vieläkin se häpeä nousee palana kurkkuun.

Lapsen fyysinen kurittaminen oli varsin yleistä Mallan lapsuudessa neljä vuosikymmentä sitten. Myös asenteet kuritusta kohtaan olivat tuolloin myönteisemmät kuin nykyään. Lähes puolet suomalaisista piti lapsen fyysistä kurittamista ainakin poikkeustapauksissa hyväksyttävänä vuonna 1981.

Yritin olla, että kaikki on hyvin, vaikkei ollut.

Asenteet ovat vuosien saatossa muuttuneet. Alle viidennes suomalaisista hyväksyi lapsen fyysisen kurittamisen kasvatuksellisena keinona vuonna 2017. Tuorein raportti kuritusväkivallasta julkaistaan syksyllä 2021. Toivottavasti saamme lukea tuloksia, jotka osoittavat suomalaisten omaksuneen väkivallattoman kasvatusasenteen lapsiaan kohtaan. Kokemukset siirtyvät sukupolvelta toiselle

– Olin päättänyt jo ennen kuin edes odotin lasta, etten koskaan lyö tai huuda lapsilleni. Mutta ei se mennyt niin. Esikoinen oli 2-vuotias, kun ensimmäisen kerran nappasin käsivarresta kiinni ja puristin, jotta lapsi lopettaisi ilakointinsa ja saisin hänelle yöpuvun päälle. Vaatteiden vaihto ei ollut mikään hellä hetki. Raivopäissäni riuhdoin vaatteita pois ja toisia päälle. Minä huusin ja lapsi itki. Sama kuvio toistui toisenkin lapsen kanssa, Malla kertoo.

Suurin osa lapsiaan kaltoinkohtelevista vanhemmista on itse kokenut lähisuhdeväkivaltaa lapsuudessaan. Kansainvälisten tutkimusten mukaan kaltoinkohtelun kokemukset siirtyvät vähintään kolmanteen sukupolveen asti, ehkä pidemmällekin.

Useimmille vanhemmille lapsen saaminen on elämän merkittävin tapahtuma. Vanhemmat haluavat tarjota turvaa, rakkautta ja hyvät  kasvuedellytykset pienokaiselleen.  He uskovat hyvään tulevaisuuteen eikä väkivaltainen kasvatus kuulu suunnitelmiin. Perheen kulttuuri ja arvot vaikuttavat vanhemmuuteen ja kasvatusmenetelmiin. Tutkimukset eivät kuitenkaan osoita, että jokin tietty etninen tai kulttuurinen ryhmä harjoittaisi fyysistä kuritusta muita todennäköisemmin. Kun arjen haasteissa vanhempi ensi kertaa turvautuu lapsensa fyysiseen kurittamiseen, hän ei tunne teostaan ylpeyttä tai iloa.

LKK-ohjaus auttaa, kun omat keinot eivät riitä.

– Yritin olla, että kaikki on hyvin, vaikkei ollut. Ajattelin, että jätän miehen lisäksi lapsetkin, kun en jaksa aina taistella niiden kanssa. Jälkeenpäin tunsin syyllisyyttä jättöajatuksista. Meillä kävi perhetyöntekijä, kun kaksoset syntyivät ja lastensuojelu tuli siinä vaiheessa mukaan. Kaksoset olivat ehkä 3-vuotiaita, kun tajusin, että niiden kanssa haluan toisenlaista. Ei enää huutamista ja sellaista. Ei enää kenenkään läpsimistä, mun tai lasten hillitöntä raivoa, Malla muistelee.

Yhteisissä hetkissä vahvistetaan vuorovaikutusta.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset tarjosivat väkivaltatyön avopalveluissa tukea yli 4300 aikuiselle ja lähes 600 lapselle vuonna 2020. Ensi- ja turvakotien liitto tuo perinteisten väkivaltatyön tukimuotojen rinnalle uuden koko perheelle tarkoitetun palvelumuodon, LKK-ohjauksen. Ohjausmalli perustuu amerikkalaiseen CPC-CBT-menetelmään ja tunnetaan Ruotsissa nimellä KIBB-model. LKK-ohjaukseen osallistuvissa perheissä vanhemmat ovat joko riskissä käyttää tai ovat jo käyttäneet henkistä tai fyysistä väkivaltaa lapsiaan kohtaan.

LKK-ohjauksen tarkoituksena on lisätä lasten ja myös vanhempien hyvinvointia. Tavoitteena on perheen käyttäytymis- ja  vuorovaikutusmallien muuttuminen siten, että vanhemman lapseen kohdistama väkivalta loppuu ja turvallinen vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välillä lisääntyy.

Turvallista perhearkea voi harjoitella ja oppia

– Tää oli kuin lottovoitto. Me puhuttiin lasten kanssa perhekerhosta, mutta olihan se enemmän. Osaan nyt katsoa asioita enemmän lapsen näkökulmasta, kun aloin prosessoimaan näitä asioita ja miettimään. Saatiin ihmisiä, joihin voi luottaa, joille lapsetkin voi kertoa kokemuksistaan. Meille tuli omia sääntöjä. Jos pinna meinaa nyt mennä enkä itse sitä huomaa, niin lapset voi huomauttaa, että äiti hei, laskepa kymmeneen. Ollaan lähennytty aika paljon ja jutellaan enemmän, Malla sanoo.

LKK-ohjauksessa koko perheen hyvinvointi kohentuu. Suomessa saatujen kokemusten ja kansainvälisten tutkimustulosten mukaan väkivalta on joko loppunut kokonaan tai vähentynyt ohjauksen avulla. Vanhempien oppimat turvalliset kasvatuskeinot ovat nähtävissä perheen arjessa vielä puoli vuotta LKK-ohjauksen päättymisen jälkeen.

Uudet kasvatuskeinot ovat vähentäneet lasten oirehtimista.

Ohjauksen myötä perheiden arki on muuttunut rauhallisemmaksi, riitely on vähentynyt ja keskustelu lisääntynyt. Mikä merkittävintä, lasten oirehtiminen on vähentynyt, kun vanhemmat ovat omaksuneet uusia kasvatuskeinoja kurittamisen tilalle. Lasten käsitys itsestä ja vanhemmista on muuttunut myönteisemmäksi ja ahdistus ja vihaisuus ovat vähentyneet. Lapset kertovat, että heidän luottamuksensa vanhempiin on ohjauksen avulla lisääntynyt. Vanhemmissa tapahtuneen muutoksen ovat havainneet myös lapset: Kotona on mennyt paremmin. Äitikin on oppinut taitoja.

*Malla on kuvitteellinen henkilö, jonka tarina on rakennettu Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä eri puolilla Suomea LKK-ohjaukseen osallistuneiden vanhempien nimettömänä kootuista kommenteista.

LKK-ohjaus auttaa koko perhettä

  • LKK -ohjaus perustuu amerikkalaiseen CPC-CBT-menetelmään. Se tukee lapsen kaltoinkohtelun katkaisemista perheissä, joissa vanhemmat käyttävät väkivaltaa kasvatuskeinona.
  • LKK -ohjaus etenee prosessina neljän vaiheen läpi: tiedot, taidot, turvallisuus ja selventäminen.
  • Ohjaukseen sisältyy 16–20 tapaamista. Jokaisella tapaamiskerralla on vanhempien oma ja lasten oma sessio sekä lopuksi koko perheen yhteinen hetki.
  • Vanhempien tapaamisessa käsitellään mm. väkivaltaa ja sen vaikutusta lapseen, vanhemmuuden taitoja, perheen turvasuunnitelmaa sekä vastuunottoa omasta käyttäytymisestä ja sen vaikutuksesta lapseen.
  • Lasten tapaamisessa käsitellään mm. väkivallan vaikutusta lapseen, tunteita, vihanhallintaa, turvasuunnitelmaa sekä lapsen kokemuksia.
  • Perheen yhteisessä hetkessä pelataan, leikitään tai tehdään muuta sellaista, jossa perheen turvallinen vuorovaikutus vahvistuu ja perhe saa onnistumisen kokemuksia.
  • Ohjausta antavat LKK-koulutuksen saaneet ammattilaiset. ETKL vastaa koulutuksen järjestämisestä.

Lisätietoja

Niina Remsu niina.remsu@etkl.fi,
Merja Kortelainen merja.kortelainen@violary.fi