Petri Rajamäki ETKL:n hallituksen asiantuntijajäsen – Uudistumisen ja järjestöjen tulevaisuuden rakentaja 

Petri on toiminut yrittäjänä ja erilaisten liiketoimintojen johtajana 25 vuotta. Hänet tunnetaan erityisesti liiketoiminnan kehittäjänä ja uudistajana sekä myynnin tekijänä. Hänen työuransa ulottuu startup-yritysten kasvattamisesta ICT-yhtiön toimitusjohtajuuteen sekä kansainvälisten konsernien ja suomalaisten perheyritysten kanssa tehtyyn yhteistyöhön.

Hallitustyöskentelystä hänellä on noin 20 vuoden kokemus erilaisissa osakeyhtiöissä ja järjestöissä. Järjestöjen kanssa hän on tehnyt pitkään työtä erityisesti varainhankinnan, teknologian ja toiminnan kehittämisen parissa.  

”Vaikeinakin aikoina tärkeintä on kohdata ihmiset ja tarjota apua mahdollisimman varhain.”

Risto Rääppääjä johdatti Ensi- ja turvakotien liittoon  

Petrin yhteys Ensi- ja turvakotien liittoon syntyi viestinnän ja lasten hyvinvointia tukevan työn kautta. Hän oli tekemässä Risto Räppääjä ja mielensäpahoittaja -televisiosarjaa yhdessä Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Itlan kanssa. Lasten ja perheiden hyvinvointia tukenut sarja korosti eri sukupolvien välistä yhteyttä, ja yhteistyö johdatti hänet myöhemmin lähemmäksi Ensi- ja turvakotien liiton toiminta. Hänen tehtävänään on tuoda hallitukseen erityisesti varainhankinnan ja viestinnän kehittämiseen liittyvää osaamista.  

Petri on ollut vuosien varrella mukana useiden järjestöjen toiminnan, varainhankinnan ja kehittämisen tukena. Lasten ja nuorten hyväksi tehtävä työ on tarjonnut hänelle yritystoiminnan rinnalle mahdollisuuden käyttää osaamistaan yhteiskunnallisesti merkityksellisiin asioihin.

”Se on ollut minulle merkittävä elämän sisältö ja tuonut vahvan tunteen siitä, että omalla osaamisella voi tehdä jotakin tarkoituksellista.”

ETKL:n työn laajuus yllätti 

Ennen hallitustyön aloittamista Petrillä oli Ensi- ja turvakotien liiton toiminnasta huomattavasti nykyistä kapeampi kuva. Liiton nimi ohjasi ajattelemaan toimintaa lähinnä ensi- ja turvakotien kautta. Hallitustyössä hänelle on avautunut koko toiminnan laajuus vauvaperheiden tuesta erilaisiin kriisitilanteisiin, lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseen ja väkivaltaa kokeneiden auttamiseen.  

”Järjestöt ovat synnyttäneet Suomeen valtavan määrän uusia toimintamalleja ja palveluja. Niillä on ainutlaatuinen kyky reagoida nopeasti ja kehittää apua ihmisten todellisiin tarpeisiin.” 

”Olen ollut vaikuttunut liiton toiminnan laajuudesta ja vaikuttavuudesta. Liitossa ja jäsenyhdistyksissä on valtavasti asiantuntemusta, joka ulottuu vauvaperheiden tukemisesta kriiseihin ja lähisuhdeväkivallan vastaiseen työhön. Oma käsitykseni liitosta avartunut aivan toiselle tasolle.” 

Petrin mukaan liiton toiminnassa yhdistyvät vahva erityisosaaminen ja kyky kohdata ihminen hänen omassa tilanteessaan. Juuri kohtaavassa työssä näkyy myös järjestöjen erityinen merkitys. 

Järjestöt kehittävät apua uusiin tarpeisiin

Hän pitää järjestöjen vahvuutena kykyä tunnistaa nopeasti uusia avun tarpeita ja kehittää niihin ratkaisuja. Parhaimmillaan järjestöjen tarjoama matalan kynnyksen tuki auttaa ihmisiä jo ennen kuin ongelmat kasvavat kriiseiksi. 

”Järjestöt ovat synnyttäneet Suomeen valtavan määrän uusia toimintamalleja ja palveluja. Niillä on ainutlaatuinen kyky reagoida nopeasti ja kehittää apua ihmisten todellisiin tarpeisiin.” 

Petrin mukaan järjestöjen merkitys korostuu erityisesti ennaltaehkäisevässä työssä. Ensi- ja turvakotien liiton tärkeimpänä tehtävänä hän pitää kohtaavan työn ylläpitämistä ja kehittämistä. 

”Meidän pitää keskittyä ydintehtäväämme: kohtaamaan ihmisiä ja tarjoamaan apua mahdollisimman varhain. Kohtaavasta työstä syntyvät sekä vaikuttavuus että ne tulokset, joiden vuoksi liitto ja jäsenyhdistykset ovat olemassa.”

Lasten arkeen heijastuu yhä enemmän huolia 

Petri on viiden tyttären isä, ja hän näkee arjessaan, miten lapsiperheköyhyys vaikuttaa lasten mahdollisuuksiin harrastaa, liikkua ja osallistua tavalliseen elämään. Elinkustannusten nousu näkyy perheissä konkreettisesti, ja samalla yhä useampi lapsi joutuu kantamaan vanhepien huolta asumisesta, toimeentulosta ja tulevaisuudesta. 

”Lapsiperheköyhyys on sydäntä särkevä ilmiö. Taloudellinen tilanne vaikuttaa jo siihen, kuka voi harrastaa, liikkua turvallisesti tai säilyttää tutun koulun ja kaveripiirin.” 

Hän on huolissaan myös nuorista, jotka ovat kasvaneet koronapandemian, taloudellisen epävarmuuden ja kansainvälisten kriisien keskellä. Hänen mukaansa nuorten tulevaisuudenuskoon, osallisuuteen ja arjen taitoihin pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, sillä juuri tässä järjestöillä on mahdollisuus tehdä merkittävää työtä. 

Vaikea aika voi pakottaa järjestöt uudistumaan

Järjestökentän rahoitusleikkaukset ovat johtaneet raskaisiin sopeuttamistoimiin. Samalla ne ovat Petrin mukaan pakottaneet järjestöt arvioimaan toimintaansa, vaikuttavuuttaan ja tapaansa kertoa työn merkityksestä. 

”Järjestöjen on kehitettävä varainhankintaansa ja rakennettava monikanavaisia rahoitusmalleja. Tässä on jo tapahtunut heräämistä. Vaikea tilanne voi synnyttää myös uudenlaista yhteistyötä, osaamista ja rohkeutta uudistua.”

Hän näkee järjestökentällä myös käännekohdan. Järjestöt ovat alkaneet tuoda ydintehtäväänsä sekä toimintansa tuloksia näkyvämmin esille. Ne hakeutuvat uusiin medioihin ja etsivät uudenlaisia tapoja tavoittaa sekä kansalaisia että päätöksentekijöitä. 

Yksi keskeinen uudistumisen alue on varainhankinta. Valtionavustusten rinnalle tarvitaan monikanavaisia rahoitusmalleja, jotka tukevat järjestöjen pitkäjänteistä toimintaa ja vahvistavat niiden itsenäisyyttä. Petri näkee järjestöissä jo merkkejä siitä, että vaikuttamista, näkyvyyttä ja varainhankintaa tarkastellaan aiempaa vahvemmin yhtenä kokonaisuutena. 

”Järjestöjen on kehitettävä varainhankintaansa ja rakennettava monikanavaisia rahoitusmalleja. Tässä on jo tapahtunut heräämistä. Vaikea tilanne voi synnyttää myös uudenlaista yhteistyötä, osaamista ja rohkeutta uudistua.”

Sitkeys antaa toivoa

Vaikka lasten, perheiden ja järjestöjen tilanne huolestuttaa, toivo löytyy järjestöissä työskentelevien ihmisten sitkeydestä. Järjestöt ovat jatkaneet työtään vaikeissa oloissa ja puolustaneet erityisesti niiden ihmisten asemaa, joiden ääni jää helposti yhteiskunnassa kuulumattomiin. 

”Tätä työtä pitää puolustaa ja sen on saatava jatkua.”

Samalla Petri varoittaa yhteiskunnan jakautumisesta niihin, jotka pärjäävät, ja niihin, jotka eivät pärjää. Järjestöjen tehtävänä on ehkäistä tämän kuilun syvenemistä, vahvistaa osallisuutta ja tarjota ihmisille mahdollisuuksia päästä avun lisäksi itse mukaan toimintaan. 

”Tätä työtä pitää puolustaa ja sen on saatava jatkua.”

Vastuullinen puhe voi vahvistaa turvallisuutta 

Elämänsä tärkeimmäksi opiksi Petri nostaa sen, ettei ketään pidä luokitella tai tuomita. Ihmiset elävät hyvin erilaisissa ja vaikeissa tilanteissa, eikä ulkopuolinen voi aina tietää, millaista taakkaa toinen kantaa. Koventunut puhe ja vastakkainasettelu voivat siksi satuttaa erityisen voimakkaasti niitä, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa tilanteessa.  

”Vaikeassa tilanteessa olevalle ihmiselle yksi ajattelematonkin lause voi olla liikaa. Meillä kaikilla, erityisesti näkyvissä ja vastuullisissa asemissa olevilla, on velvollisuus miettiä kahdesti, miten puhumme toisista ihmisistä.” 

Kymmenen vuoden päähän katsoessaan Petri toivoo Suomen olevan turvallinen ja vapaa maa, jossa jokaisella lapsella on koti, lämmin paikka nukkua, ruokaa sekä mahdollisuus uskoa koulutukseen ja omaan tulevaisuuteensa. Juuri tämän tavoitteen vuoksi kansalaisyhteiskunnassa ja järjestöissä kannattaa hänen mukaansa toimia.