Liian moni kokee seurusteluväkivaltaa – ETKL kehittää uusia tapoja auttaa
Seurustelun pitäisi tuoda iloa ja turvaa, mutta liian moni nuori kohtaa suhteissaan pelkoa, kontrollia ja väkivaltaa. Ensi‑ ja turvakotien liitto kehittää uusia tapoja vahvistaa nuorten turvallisia ihmissuhteita ja ehkäistä seurusteluväkivaltaa.
Seurustelun pitäisi olla iloa, läheisyyttä ja yhdessä kasvamista. Silti liian moni nuori kokee suhteissaan pelkoa, kontrollia ja raakaa väkivaltaa. Seurusteluväkivalta koskettaa huomattavasti useampia nuoria kuin usein ymmärretään. Ensi‑ ja turvakotien liiton sekä sen jäsenyhdistysten työ nuorten turvallisten ihmissuhteiden vahvistamiseksi on keskeinen osa lähisuhdeväkivallan ehkäisyä, johon on kehitetty myös uusia menetelmiä.
Jopa 45 prosenttia 16–17‑vuotiaista seurustelleista tytöistä on kokenut väkivaltaa seurustelusuhteessa. Luku on hälyttävä ja jatkaa samaa kasvavaa trendiä kuin lähisuhdeväkivalta ilmiönä kokonaisuutena. Tämä näkyy myös Ensi‑ ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten palveluissa: viime vuonna väkivaltatyön palveluihin hakeutui noin 12 000 henkilöä. Määrä on kasvanut yli 60 prosenttia kuluvan vuosikymmen aikana (vuonna 2020 asiakkaita oli 7399). Avun hakeminen on samalla muuttunut – nykyisin tukea haetaan useammin avopalveluista kuin turvakodeista.
– Tämä on hyvä kehitys, sillä avopalveluihin hakeudutaan usein varhaisemmassa vaiheessa kuin turvakotiin. Avun hakemisen kynnys on siis madaltunut, sanoo Ensi‑ ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen. Samalla myös seurusteluväkivaltaa kokeneiden nuorten määrä on kasvanut.
Nuoret kokevat paljon lähisuhdeväkivaltaa, mutta ilmiötä ei aina tunnisteta
Nuoret kokevat seurustelusuhteissaan paljon lähisuhdeväkivaltaa, eikä siihen osata aina puuttua tai sitä tunnistaa edes ammattilaisten toimesta. Seurustelusuhteissa tapahtuva väkivalta voi olla seksuaalista väkivaltaa, kontrollointia, uhkailua sekä fyysistä tai digitaalista satuttamista.
Nuorten kokemuksia saatetaan vähätellä tai ohittaa esimerkiksi terveydenhuollossa. Nuoret tarvitsevat lisää tietoa siitä, millainen on turvallinen ja kunnioittava seurustelusuhde ja mitä kaikkea väkivallan eri muodot sisältävät.
Etenkin kontrollointi ja henkinen väkivalta jäävät helposti huomaamatta. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että nuoret tytöt raportoivat henkistä, fyysistä ja digitaalista väkivaltaa selvästi poikia useammin, ja monilla väkivalta jatkuu vielä suhteen päättymisen jälkeenkin.
Seurusteluväkivalta tarkoittaa henkistä, fyysistä, seksuaalista tai digitaalista väkivaltaa nuorten välisessä suhteessa. Se voi olla haukkumista, mustasukkaisuutta, kontrollointia, tönimistä, painostamista seksiin tai esimerkiksi jatkuvaa viestittelyä ja sijainnin seuraamista. Usein väkivalta alkaa vähitellen ja raaistuu ajan kanssa.
ETKL:n jäsenyhdistykset ovat tehneet pitkäjänteistä työtä väkivallan tunnistamiseksi
Ensi‑ ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ovat tehneet systemaattista työtä seurusteluväkivallan tunnistamiseksi.
– Tällä hetkellä seurusteluväkivaltaan apua hakevista kaikilla on käynnissä rikosprosessi. Nuorimmat avunhakijat ovat olleet 15‑vuotiaita, ja he ohjautuvat usein palveluihin vasta rikosprosessin aikana. On tärkeää, että nuoria auttavilla tahoilla on tieto koko palvelujärjestelmästä, myös kolmannen sektorin palveluista, kertoo Satakunnan ensi‑ ja turvakoti ry:n kriisi‑ ja lähisuhdeväkivaltatyöntekijä Maritta Illman.
Tytöt kohtaavat väkivaltaa poikia useammin, ja erityisesti seksuaaliväkivalta kohdistuu tyttöihin. Kuitenkin myös pojat ja nuoret miehet voivat olla väkivallan uhreja.
Häpeä ja epävarmuus estävät avun hakemista
Seurusteluväkivallan tunnistaminen on usein vaikeaa. Nuoret voivat selittää kumppanin kontrollointia rakkaudella tai ajatella, että riitaisuus kuuluu suhteeseen. Häpeä, syyllisyys ja epävarmuus voivat estää avun hakemisen.
ETKL:n jäsenyhdistysten Väkivallattomuuden tukijat ‑hankkeessa (ESR+) on havaittu, että seurusteluväkivalta koskettaa laajasti nuoria ja on sukupuolistunut ilmiö, jolla on merkittäviä vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Väkivalta heikentää turvallisuuden tunnetta, itsetuntoa ja luottamusta ihmissuhteisiin.
Myös digitaaliset ympäristöt tuovat uusia väkivallan muotoja: esimerkiksi somessa tapahtuva kontrollointi, jatkuvat yhteydenotot ja seksuaalisten kuvien jakaminen ilman lupaa ovat yleisiä.
Turvalliset ihmissuhdetaidot ovat väkivallan ehkäisyn ydin
Seurusteluväkivallan torjunta on yksi keskeisimmistä tavoista ehkäistä myöhempää lähisuhdeväkivaltaa. ETKL:n asiantuntijoiden mukaan turvallisten ihmissuhdetaitojen harjoittelu jo nuorena on avainasemassa. Kun nuori oppii puhumaan tunteista, tunnistamaan rajansa ja hakemaan apua ajoissa, väkivallan riski pienenee.
Työtä toteutetaan sekä auttamalla suoraan nuoria että kouluttamalla ammattilaisia tunnistamaan ja puuttumaan väkivaltaan.
Väkivallattomuuden tukijat ‑hanke kehittää uusia menetelmiä ja vahvistaa nuorten osallisuutta
Vuosina 2024–2026 toteutettava ETKL:n koordinoima Väkivallattomuuden tukijat ‑hanke kehittää ja pilotoi uusia menetelmiä seurusteluväkivallan ehkäisyyn, tunnistamiseen ja väkivallan katkaisuun. Mukana on kuusi jäsenyhdistystä eri puolilta Suomea. Tavoitteena on vahvistaa ammattilaisten osaamista ja nuorten kanssa toimivia työmalleja, kuten seurustelun turvallisuuden puheeksi oton välineitä sekä täysin uutena avauksena nuorten väkivallan käytön katkaisemiseen suunnattu Seurustelun Turvallisille Raiteille ‑malli.
Nuoret ovat mukana kehittämisessä asiantuntijoina, ja heidän toiveidensa perusteella hankkeeseen sisällytettiin esimerkiksi vertaisryhmämalli väkivaltaa kokeneille. Nuorten osallisuus on hankkeen keskeinen periaate.
Ilona Mäki: ” Digitaalinen väkivalta normalisoituu helposti”
Hankkeen asiantuntija Ilona Mäki kertoo, että työ rakentuu aiempaa vahvemman tutkimusnäytön ja ruohonjuuritason kokemustiedon varaan.
– Suomessa nuorten seurustelusuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa on viime aikoina tutkittu laajoilla kyselyaineistoilla. Samaan aikaan jäsenyhdistysten jalkautuva työ kouluissa ja nuorten vapaa‑ajan ympäristöissä on kartuttanut arvokasta ymmärrystä siitä, missä ja miten tukea tarvitaan.
Nuorten kohtaaminen tapahtuu työpajoissa kouluissa, oppitunneilla ja sosiaalisessa mediassa – erityisesti TikTokissa Väkivallaton ‑tilillä. Avun hakemisen kynnystä madaltavat kaverien suositukset ja ammattilaisten ohjaus. Silti avunhaku usein viivästyy ja tilanteet ehtivät monimutkaistua.
Nuori pelkää usein, että avun hakemisesta seuraa viranomaisprosessi tai että tieto kulkee vanhemmille. Digitaalinen kontrolli normalisoituu helposti: sijainnin jakamista voidaan pitää tavallisena, vaikka kyse on vallankäytöstä.
– Tarvitsemme rinnalle koko nuorten palvelujärjestelmän – oppilashuollon, sosiaalityön ja koulut – jotta turvallisesta seurustelusta puhutaan systemaattisesti ja nuoret ohjautuvat oikea‑aikaisesti avun piiriin, Mäki sanoo.
Nuorena saatu apu ehkäisee väkivallan jatkumista aikuisena
Varhainen tuki nuoruudessa ehkäisee väkivallan jatkumista aikuisten suhteissa, vahvistaa luottamusta palveluihin ja antaa nuorelle kokemuksen siitä, että apua on saatavilla. Hanke tarjoaa ensimmäistä kertaa valtakunnallisen, mallinnetun työskentelytavan nuorille, joilla on riski käyttää väkivaltaa tai jotka ovat sitä jo käyttäneet.
– Väkivalta loppuu vasta, kun sen käyttö loppuu. Nuorille pitää olla selkeä, toivoa luova polku kohti turvallisempaa toimintaa.
Mäen mukaan jäsenyhdistykset ovat sitoutuneet viemään mallit käyttöön ja tukemaan alueensa kouluja ja hyvinvointialueita ehkäisevän työn juurruttamisessa. Hän toivoo, että rahoitusratkaisut tunnistaisivat ilmiön laajuuden.
– Seurusteluväkivalta ei näy katukuvassa ja uutisotsikoissa, mutta sen vaikutukset nuorten hyvinvointiin ja tuleviin ihmissuhteisiin ovat valtavat.
Hanketta kehitetään ja pilotoidaan kuudessa ETKL:n jäsenyhdistyksessä yhteistyössä ammattilaisten ja kehittäjänuorten kanssa. Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Kuopion Ensikotiyhdistys, Oulun ensi- ja turvakoti ry, Satakunnan ensi- ja turvakoti ry, Pääkaupungin turvakoti ry, Turun Ensi- ja Turvakoti ry
