Yksinäisyys haavoittaa vauvan vanhempaa
Moni vanhempi kokee yksinäisyyttä vauva-aikana. Aikuiskontakteilla ja ystävyyssuhteilla on suuri merkitys vanhemman hyvinvoinnille ja jaksamiselle. Vauvaperheiden kohtaamispaikassa voi tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia.
Ennen vauvan syntymää useimpien vanhempien arkeen on sisältynyt päivittäisiä kohtaamisia työ- tai opiskelukavereiden tai ystävien kanssa. Vauvan syntymän jälkeen tuore äiti tai isä voi kokea, että suhteet toisiin aikuisin lähes loppuvat. Arki keskittyy kodin seinien sisälle ja pääosin vauvan kanssa kaksin olemiseen. Muutos voi olla yllättävä ja hämmentävän suuri. Miksi työkavereista ei kuulu enää? Missä kaikki ystävät ovat? Tämmöistäkö tämä vauva-arki onkin?
Yksinäisyyden kokemusta lisää helposti se, jos isovanhemmat ja sukulaiset asuvat kaukana vauvaperheestä, jolloin myöskään tukiverkkoja ei ole helposti saatavilla. Perheet, joilla isovanhemmat asuvat lähellä ja osallistuvat vauvaperheen arkeen, ovat monella tapaa onnekkaita.
Isovanhemmilla on erityinen suhde vauvaan ja halu olla lapsen elämässä läsnä ja luoda kontakti häneen. He ovat myös suuri voimavara arjessa silloin, kun pystyvät osallistumaan lastenhoitoon tai auttamaan muuten. He myös usein mahdollistavat vanhemmille kaivattua parisuhdeaikaa ja ilahduttavat niin lasta kuin vanhempaakin vierailuillaan ja yhteydenpidollaan.
Etäyhteydet ja videopuhelut ovat tärkeässä roolissa kauempana asuvien isovanhempien, sukulaisten ja ystävien kanssa yhteydenpidossa. Ne eivät kuitenkaan korvaa kasvotusten tapahtuvaa kohtaamista, varsinkaan vauvan kanssa, jolle vuorovaikutus on konkreettisia katseita, sanoja ja kosketuksia.
Yksin ei tarvitse pärjätä
Meillä elää yhä sinnikkäästi uskomus, että vanhemmuudesta on selvittävä yksin. Ensi- ja turvakotien liiton ja Suomen perinataalimielenterveys ry:n kanssa yhteistyössä tehdyssä Miten pärjäät -kyselyssä kävi ilmi, että vanhemmat eivät aina hae apua, vaikka sitä kaipaisivatkin.
Yksi keskeinen syy siihen on kokemus siitä, että on pärjättävä yksin. Ihanne on hyvin länsimaalainen ja täysin ristiriidassa sen kanssa, että me kukaan emme todellisuudessa selviä yksin eikä sen tavoittelemisessa ole mitään ihailtavaa.
Tärkein voimavaramme on toisissa ihmisissä, nähdyksi ja kuulluksi tulemisessa, jaetuissa hetkissä ja kohtaamisissa. Erityisesti silloin, kun on vaikeaa tai ei jaksaisi.
Yksin ongelmat helposti kärjistyvät ja kasvavat. Tutkimuksista tiedetään, että yksinäisillä on tavanomaista enemmän ahdistuneisuutta ja masennusoireita. Yksinäisyys vaikuttaa sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen. Se voi jopa sairastuttaa. Neurobiologien mukaan yksinäisyys aiheuttaa elimistössä saman reaktion kuin fyysinen kipu.
Kolmasosa vauvaperheistä on lähes jatkuvasti yksinäisiä
Miten pärjäät -kyselyn mukaan vauvaperheistä lähes kolmannes kokee yksinäisyyttä usein tai koko ajan. Vuosittain syntyy noin 45 000 vauvaa. Kolmasosa heistä tarkoittaa noin 15 000 yksinäisyydestä kärsivää pienen vauvan vanhempaa.
Vaikka aiemmin ei olisi kokenut yksinäisyyttä, tunne yksinäisyydestä, ulkopuolisuudesta ja erillisyydestä voi syntyä perheen perustamisen myötä. Niin ristiriitaiselta kuin se kuulostaakin. Jokainen kokee ajoittain yksinäisyyttä, mutta siitä tulee ongelma, jos kokee, että sille ei voi tehdä mitään tai tilanne pitkittyy. Yksinäisyys voi ilmetä epämääräisenä pahana olona, arvottomuuden tunteena tai tyhjyyden kokemuksena.
Jokaisen kokemus yksinäisyydestä on kuitenkin omanlaisensa ja yksinäisyyttä voi kokea, vaikka ympärillä olisikin ihmisiä. Ja toisaalta kaikki eivät myöskään koe yksinäisyyttä, vaikka olisivat pitkiäkin aikoja yksin. Voidaan sanoa, että ihminen on yksinäinen, jos hänellä on vähemmän läheisiä ihmissuhteita kuin hän itse haluaisi.
Vauvaperheiden kohtaamispaikassa kukaan ei jää yksin
Miten pärjäät -kyselyssä kävi ilmi, että vanhemmat toivoisivat lisää tietoa vauvaperheille suunnatuista palveluista. Erityisesti tietoa kaivattiin matalan kynnyksen palveluista, joihin olisi helppo mennä.
Vauvaperheiden kohtaamispaikka on tarkoitettu vauva- ja pikkulapsiperheille sekä vauvaa odottaville perheille. Kohtaamispaikkatoimintaa löytyy 7 paikkakunnalta. Paikkakunnat löytyvät Vauvaperhe.fi -sivuilta.
Kohtaamispaikassa jaetaan yhdessä muiden vanhempien kanssa pikkulapsiperhearjen iloja ja haasteita, jaetaan vinkkejä ja löydetään voimavaroja arkeen. Vertaistuella on toiminnassa suuri rooli. Kohtaamispaikkatoimintaan ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ja palvelu on perheille maksutonta.
Kohtaamispaikassa ammattilainen on vastassa perhettä ja auttamassa uudessa tilanteessa. Vanhempi voi istahtaa kahvikuppi kädessä ja katsella toisia vauvoja ja vanhempia ja liittyä keskusteluun tai kuunnella, mitä toiset puhuvat. Kaikki ovat tervetulleita!
