Doula toimii korvikeäitinä maahanmuuttajan synnytyksessä 

Ensikodeissa tuetaan ja vahvistetaan vanhempien voimavaroja sekä vanhempien ja vauvan välistä vuorovaikutusta. Silti monet pelkäävät, että ensikodissa heitä arvioidaan, jotta huostaanoton kriteerit täyttyvät. Myös Marilla ja Pertulla oli ennakkoluuloja, mutta ensikotijakso avasikin tien myönteiseen muutokseen.

Kun valtakunnallisen ja maksuttoman Suvantolinjan puhelin pirisee, niin langan toisessa päässä on yli 65-henkilö, joka useimmiten on joutunut oman lapsensa lähisuhdeväkivallan kohteeksi omassa kodissaan. Puhelusta alkaa matka menneisyyteen, usein jopa vuosikymmenien taakse.

Ensi- ja turvakotien liitosta haetaan apua nyt enemmän kuin koskaan. Viime vuonna apua sai yli 16 000 ihmistä. Lapsia heistä on 5500. Kävimme tapaamassa liiton ensimmäistä toiminnanjohtajaa, sosiaalineuvos Aira Heinästä, jolla on syvällinen näkemys liiton 75-vuotisesta historiasta. 

Ensikoteihin ohjataan yhä huonommassa kunnossa olevia vauvojen vanhempia. Mielenterveyden ongelmat ovat entistä vakavampia ja niitä on useammalla äidillä ja isällä. Kehitys on kulkenut samaan suuntaan koko 2000-luvun. Pääkaupunkiseudulla ensikodin arjessa tämä näkyy siten, että osa vanhemmista ei pysty sitoutumaan kuntoutukseen vastasyntyneen kanssa, vaikka tukea on tarjolla ympäri vuorokauden.

Jos vanhemmille tulee ero jo odotusaikana tai vauvan ollessa pieni, on haaste toimia niin, että molemmat vanhemmat pääsevät hoitamaan vauvaa. Saara Erma haluaa tehdä valintoja, jotka vievät eteenpäin.