Viljan ensimmäinen seurustelusuhde alkoi 15-vuotiaana. Alku oli ihanaa ja jännittävää, mutta jo alussa oli merkkejä, jotka hän myöhemmin ymmärsi paremmin varoituksiksi.
Seurustelun pitäisi tuoda iloa ja turvaa, mutta liian moni nuori kohtaa suhteissaan pelkoa, kontrollia ja väkivaltaa. Ensi‑ ja turvakotien liitto kehittää uusia tapoja vahvistaa nuorten turvallisia ihmissuhteita ja ehkäistä seurusteluväkivaltaa.
Aisha Korpela on tanssi-liiketerapeutti, väkivaltatyöntekijä ja taiteilija, joka toimii kokemustoimijana Ensi- ja turvakotien liiton kampanjassa Kun koti ei tunnu kodilta. Hänen tarinansa on pysäyttävä esimerkki siitä, miten turvattomuus lapsuudessa voi vaikuttaa koko elämän ajan mutta myös siitä, miten toipuminen ja muutos ovat mahdollisia.
Lukuisat vanhemmat ovat saaneet tukea lastensa väkivaltaisen kohtelun lopettamiseen LKK-ohjelmasta. Perhetapaamisissa harjoiteltavat ratkaisukeinot estävät ongelmatilanteiden karkaamisen käsistä.
Ihmisoikeustoimija Emili Osara lähestyi kansanedustajia lapsen oikeuksien puolesta. Emiliä lapsen oikeuksien tilanne Suomessa huolestuttaa ja hän halusi tehdä asian puolesta jotain.
Kun valtakunnallisen ja maksuttoman Suvantolinjan puhelin pirisee, niin langan toisessa päässä on yli 65-henkilö, joka useimmiten on joutunut oman lapsensa lähisuhdeväkivallan kohteeksi omassa kodissaan. Puhelusta alkaa matka menneisyyteen, usein jopa vuosikymmenien taakse.
Alkoholia kotiovelle ja muut alkoholilainsäädännön vapautukset? Noin 70 000 suomalaislapsen vähintään toisella vanhemmista on vakava päihdeongelma. Alkoholi aiheuttaa inhimillisen hädän lisäksi mittavia yhteiskunnallisia ongelmia ja kustannuksia. Alkoholihaitat näkyvät myös Ensi- ja turvakotien liiton ja jäsenyhdistysten palveluista apua hakevien taustalla.